VA luokkakokouksessa vuonna 1999
Kalastajatorpan piha alkaa olla pian täynnä autoista (autoja). Niin, autoiksi näitä äänettömiä, ilmatyynyillä liikkuvia laitoksia laitoksia vielä kutsutaan. Tuolla tuo vanha tuttu Päkä ohjailee autoaan portaista sisään. Väkeä alkaa siirtyä liukuhihnalle, joka vie heidät sisään. Siellä ottaa Ulla heidät vastaan ja toivottaa tervetulleeksi. Hän oli lähettänyt kaikille kutsun tulla tänne luokkakokoukseen. Minä sain sellaisen asuinsiirtolaan Marsiin, jossa olin viettämässä kesälomaani. Kansa alkaa asettua taloksi, kuka minnekkin (minnekin) loikoilemaan tyynyyn nojaten. Se on tämän ajan tapa.
Nyt alkaa kuulua omituista tärähtelyä. Kaikki kääntävät kummissaan päätään sen suuntaan ja alkavat nauraa. Insulahan siellä virittelee vanhaa trumpettiaan, jonka ääni kuulostaa tosi omituiselta näin elektronimusiikin aikana. Viriää keskustelu entisistä ajoista, jolloin vielä käytettiin polttomoottoreita mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. Se kuulostaa erittäin primitiiviseltä nyt, kun englantilainen tohtori Smith on kehittänyt ikiliikkujan.
Silloin joskus vielä lapsilta meni monia vuosia koulussa sen opiskelemiseen, johon nyt kuluu muutama tunti. Sehän on aivan yksinkertaista. Kun lapsi täyttää 12 vuotta, hänelle laitetaan tiedonsiirtokypärä päähän ja kohta on "koulu käyty". Tämä kaikki (kerrotaan) siksi, koska (että) tämä tiedonsiirtolaite on erään meidän luokkalaisen kehittämä. (-/-)Vielä jutellaan kaikista kouluaikaisista kömmähdyksistä. Risto kertoo erään suomen tunnilla tehdyn kepposen, jonka heti kaikki muistavat. Näin alkaa ilta kulua loppuun ja vielä viimeksi päätetään pitää seuraava luokkakokous vuonna 2011.
Keskikoulun viides luokka vastaa peruskoulun yhdeksättä.
Olen kirjoittanut tekstin tuohon virheineen, ja opettajan korjaukset näkyvät suluissa. Opettajan kommentti aineesta: "Alku hyvä, väsähtää lopussa!"
Arvosana 8-.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti