Olen lukenut Sally Salmisen "Kalastajakylän prinssin" loppuun. Olen käsitellyt teosta 17.6. otsikolla "Sally Salminen: Kalastajakylän prinssi".
Kirjan loppupäässä prinssi Efflamin käytös muuttuu jotenkin ylimieliseksi. Lukijalle paljastetaan hänen kaamea menneisyytensä. Hän oli toiminut sodan aikana natsien kätyrinä. Tästä syystä jopa hänen vanhempansakin olivat joutuneet tuhon omaksi. Hän oli tämän lisäksi syyllistynyt murhaan.
Minulle jäi hieman arvoitukseksi johtuiko Efflamin uskonnollinen käyttäytyminen katumuksesta. Ainakin hän tuntui surevan vanhemmilleen aiheuttamaansa kohtaloa. Oliko kyseessä jonkinlainen naamioituminen?
Ehkä Salminen haluaa teoksessaan käsitellä uskonnollisuutta, pahuuden olemusta ja elämän tarkoitusta. Yksi teema on mahdollisesti rakkaus. Kertomus Marie-Jeannen ja Efflamin suhteesta jää kuitenkin ohueksi.
Kirjan lopussa eräs tyttölapsi katoaa. Hänet löydetään pahoinpideltynä ja surmattuna. Kirjailija antaa ymmärtää, että syyllinen voisi olla Efflam. Mahdollisia motiiveja ei käsitellä. Ehkä halutaan viitata äärimmäiseen pahuuteen.
Pian prinssikin katoaa. Rannasta löydetään palasia hänen vaatteistaan. Tekstissä viitataan mahdolliseen isoon aaltoon. Ainakin minulle jäi hieman epäselväksi, onko prinssi todella hukkunut. Hän oli kerran selvinnyt juuri ja juuri hengissä meren sylistä. Ottiko meri nyt omansa?
Halusiko kirjailija jättää auki sellaisen mahdollisuuden, että Efflam on lavastanut kuolemansa ja aloittanut uuden elämän jossakin?
Hyvää juhannusta kaikille!
Kirjoitin edellisessä osassa virheellisesti, että kirja on painettu vuonna 1954. Oikea vuosi on 1953.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti