Miksi sotilas voi raiskata ja tappaa siviilejä?

Kuva Alfred Grupstra Pixabaystä

Tämä on synkkää tekstiä. Älä lue, jos arvelet ahdistuvasi. 

Yritän kaivautua kauheuksiin syyllistyvän sotilaan pään sisään.

Tiedämme, että toisen maailmansodan aikana tavalliset saksalaiset perheenisät syyllistyivät siviilien tappamiseen. Tästä voi päätellä, että ainakin osassa meistä on jonkinlainen sisäänrakennettu pahan potentiaali, joka tietyissä olosuhteissa saa ihmisen toimimaan hirviömäisesti. Voisiko sellainen löytyä meistä kaikista, sitä en tiedä. Tuskin me suomalaiset olemme saksalaisia kummempia. 

Stalin halusi toisessa maailmansodassa ehtiä Berliiniin ennen muita liittoutuneita. Raiskaaminen oli virallisesti kielletty, mutta Stalin halusi palkita sotilaitaan ja aiheuttaa terroria. Berliinissä joutui raiskauksen uhriksi ehkä 100.000-200.000 naista, jokainen keskimäärin 12 kertaa. Uhrien keski-ikä oli 16,7 vuotta. Arviolta 10.000 kuoli raiskauksen seurauksiin. 

Muistelen kuulleeni, että yksi raiskaamisen motiivi on häpäiseminen. Näin voidaan näyttää kohdemaan miehille, että nämä eivät voineet suojella läheisiään. 

Minulla on sellainen käsitys, että väkivaltaisuus voi liittyä seksuaalisuuteen. Kun joku soturi saa hallintaansa jonkun siviilin tai siviilejä, hän ehkä nauttii siitä, että nämä ovat hänen armoillaan. Luulen, että käsien sitominen ja kiduttaminen voivat liittyä siihen. Ehkä raiskaamiseen ja tappamiseen voi sisältyä jonkinlainen täydellisen vallan mahdollistama nautinto. 

Isossa joukossa on luultavasti jokunen sadomasokistikin. 

Taistelujen sotkuisissa tilanteissa voi tulla sellainen tunne, että sotarikokset eivät tule ilmi, joten mitä väliä? Haastavissa tilanteissa voi ehkä itsekontrolli pettää. Tämä ei kuitenkaan anna lupaa sotarikoksiin. Jos taistelukumppanitkin syyllistyvät vastaaviin tekoihin, ei sana luultavasti leviä, mikä antaa tilaa julmuuksille. Jotkut tosin saattavat haluta rehvastella kauhistuttavilla teoilla. 

Eversti evp. Martti J. Karin mukaan Venäjän strategiseen kulttuuriin kuuluu väkivalta. Hän sanoo tämän juontuvan mongolien ajalta ja Iivana Julmallakin lienee osuutta asiassa. Butšan tapahtumia hän selittää silläkin, että kyseisen yksikön joukot eivät olleet slaaveja Olivat kotoisin kai idästä. Tämä teki väkivallasta helpompaa. Venäjän joukot olivat hävinneet maahanlaskuoperaation. Hänen mukaansa sotilaat saattoivat olla sen vuoksi turhautuneita ja he ehkä halusivat kostaa.

Kun ajattelemme millaisia kauheuksia on tapahtunut vaikkapa japanilaisten aikaansaamina toisessa maailmansodassa tai mitä tapahtui Vietnamin sodassa tai mitä punaiset khmerit saivat aikoinaan aikaan, Venäjän toimet eivät ehkä ole aivan poikkeuksellisia. Ehkä väkivallan kulttuuria on muillakin kansoilla. 

Viha varmasti edesauttaa kauhistuttaviin tekoihin syyllistymistä. Vastapuolen menestyminen synnyttää vihaa. Kun viholliset leimataan natseiksi tai ukronatseiksi, sotarikosten tekeminen ehkä tuntuu oikeutetulta. Mitä enemmän tapetaan, sitä vähemmän syntyy uusia natseja.  

Kun saksalaisille sotilaille annettiin toisessa maailmansodassa tehtäväksi surmata systemaattisesti siviilejä, joku saattoi kieltäytyä. Toverit saattoivat kuitenkin kokea, että joutuvat tekemään hänenkin työnsä. Tällaisessa syntyy ryhmäpainetta.

Mika Aaltola puhuu hullun miehen strategiasta, mikä tarkoittaa toiminnan tuntumista sattumanvaraiselta. Tällainen aiheuttaa kauhua. Putin kenraaleineen saattaa toteuttaa tietoisesti tällaista lähestymistapaa, mutta myös yksittäiset sotilaat tai ryhmät voinevat toimia samoin. Geneven sopimuksen sääntöjen rikkominen saattaa olla osa hullun miehen sotastrategiaa. 

Sympatiamme on ukrainalaisten puolella. Karin mukaan voi olla, että viha saa myös heidät syyllistymään sotarikoksiin. Kaikkien sotarikollisten pitää joutua tilille tekemisistään, puolesta riippumatta. 

Kun sota pitkittyy, se raaistuu. Siksikin sen olisi syytä loppua pian. 

S