Kuva Filip Filipović Pixabaystä |
Valtava amerikkalainen taistelulaiva USS Kearsarge (ei kuvassa) vieraili äsken Suomessa ja harjoitteli sitten maamme puolustusvoimien kanssa. Nato-joukkojen kanssa treenaus on muutoinkin tuntunut olevan vilkasta viime aikoina.
Presidenttimme ja Ruotsin pääministeri pitivät äskettäin puhelinkokouksen presidentti Bidenin kanssa. Biden totesi olevansa aina puhelinsoiton päässä.
Pohjoismaiden pääministerit pohtivat tänään yhdessä uuden Nato-tilanteen mahdollisuuksia Pohjolan kannalta.
Tiedättekö, evakon ja sotaorvon pojasta tuntuu todella hyvältä. Vihdoinkin!
Jos jotakin sattuu, olemme osa suurta ja voimakasta liittoumaa. Turvaa viestitetään alleviivatusti, vaikka ratifiointikierros on vielä kesken.
Hyviin itäsuhteisiin perustuva turvallisuuspolitiikka toimi lieveilmiöistä huolimatta pitkään hyvin. Politiikan järkevyyttä korostettiin jatkuvasti. Nyt tiedostan, että turvallisuuden tunteeni perustui järkiperäiseen argumentaatioon ja haluun uskoa annettuihin perusteluihin. Alitajunta ei kuitenkaan ollut täysin mukana. Tunteisiin politiikka vetosi, koska sen pitkäaikainen mainostaminen ja menestys saivat aikaan tuntemuksen, että tämä on meidän oma rakas linjamme.
Nyt tunnen kuin olisin venehaaverin jälkeisen pitkän uinnin jälkeen saamassa kovaa maata jalkojeni alle.
Alitajuntaa ei voi pettää.
Kaikesta huolimatta toivoisin, että Venäjän kanssa voitaisiin jälleen olla hyvissä väleissä. Tarvittaisiin kuitenkin suuri muutos heidän puolellaan, jotta luottamus voisi syntyä.
Mielestäni myös tällä hetkellä tavan venäläisiin on mielestäni suhtauduttava korrektisti. Putinismia ei kuitenkaan ole pakko sietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti