Albert Edelfelt osaa tällaisen vaikutelman luomisen. Tässä maalauksessa "Pianon ääressä" on vauhtia ja meninkiä. On pianotunti. Nuori nainen soittaa läksyään osaavan ja harjoitelleen näköisenä. Hän on tunnollisen näköinen perhetyttö.
Näyttää kuin opettaja pimputtaisi keskittyneen ponnekkaasti neidon soiton päälle. Näin se menee! Hänen kädenliikkeensä tuntu on voimakas.
Ei se niin voi olla. Neidon kädet soittavat koskettimilla. Miten siihen sekaan voisi tunkea. Tuskin tässä kolmikätisestä musisoinnista on kyse. Opettaja pitää nuotteja paikallaan ja seuraa keskittyneenä soiton sujumista.
Tilanteen näkee ja melkein kuulee kuin filmiltä.
Todella mestarillinen maalaus!
Mutta miksi miehen käsi on naisen olalla?
Ovatko he kenties kihlapari? Naista ei moinen tunnu häiritsevän. Edelfelt tuntuu kertovan, että neidolla ei ole mitään hätää. Jos tämä olisi kiusaantunut, taiteilija olisi varmasti halunnut kuvata tuota tunnetta teoksessaan.
Vaimoni tietää kokemuksestaan, että soitonopettaja voi olla kiinnostunut enemmän oppilaastaan kuin työstään.
Mies näyttää tekevän työtänsä siihen keskittyen. Eikö hän huomaa tunkeilevaa elettään? Onko nainenkin niin soitannon lumoissa ettei huomaa, mitä tapahtuu?
On vaikea oivaltaa, mitä Edelfelt haluaa tällä sanoa? Ehkä tuo ele vain kiehtoi häntä.
Keksitkö jonkin paremman tulkinnan?
.jpeg)
Opettajan mallina oli Edelfeltin hyvä ystävä Axel Berndtson, jonka veli Gunnar oli kuvataiteilija. Hyvin täsmällinen kädenjälki oli hänelle ominaista. Hänen tunnetuin teoksensa on "Morsiaimen laulu", johon voit tutustua täällä.
Oppilaan malli oli Thérese Leainville. Hän oli pariisilainen kellosepän tytär, joka ilmeisesti perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutui ryhtymään malliksi.
Thérese Leinvillen elämä oli hyvin myrskyisä. Hän joutui jopa välillisesti tekemisiin mahdollisen vakoilutapauksen kanssa. Näissä vaiheissa Leinvillen äiti järkyttyi niin, että kuoli saamansa halvauskohtauksen seurauksena. Nimimerkillä Alphonsiva kirjoittava blogisti on paneutunut Leinvillen elämään ja kuvaa sitä postauksessaan "Thérese Leinville".
Leinville oli mallina myös Edelfeltin teoksessa "Nainen parvekkeella, la parisienne".
Marie Thérese Clemence Lainville
2 kommenttia:
Puolisoni ehdotti, että kuvassa on pariskunta: säveltäjä ja soittotaitoinen puoliso. Mielestäni osuva ajatus. Miehen ilme on keskittynyt mutta jollain tavalla sisäänpäin kääntynyt. Ei sen oloinen, että keskittyy oppilaan oppimiseen, vaan kiinnostunut kuulemaan käsillä olevan oman teoksensa. Pianisti taas on tietyllä tavalla kauempana teoksesta, arkisempi ja neutraalimpi. Keskittyy tuottamaan ulos sen mitä säveltäjä on saanut paperille. Miltä kuulostaa? :)
Oikein hyvä tulkinta tämäkin. Voin hyvin kuvitella opettajan ilmeen kuvastavan arviointia oman sävellyksen toimimisesta. Tosin säveltäjät varmaan ovat yleensä itse soittotaitoisia. Nuotit myös viittaisivat siihen, että olisi jo vakiintunut sävellys. Mukavaa, että innostuitte puolisosi kanssa tuumailemaan asiaa.
Lähetä kommentti