Ukrainalaiset enkelit pelastivat meidät Saksan baanalla

Lähdimme tänään ajamaan Ulmista Prahaan. 

Vaimoni kuunteli tarkalla korvalla automme sydän- ja muita ääniä. Muistanette, että käytin auton tarkistuksessa Colmarissa. 

Noin 70:n nopeudessa alkoi jokin klonksuttaa. "Matkan tekkoon, matkan tekkoon ..." kuin lapsuuteni höyryjunat. Ajattelin, että eiköhän tässä vain ajeta eteenpäin. Sitäpaitsi välillä ääni katosi. 

Vaimoni äityi äänittämään klonksutusta ja lähetti ne veljelleni, joka on automies, jos yleensö joku on. Sitten hän soitti perään. 

Asiaa fundeerattiin. Velimies oli mökillään ja yhteys oli heikko. Katkesi sitten. 

Jatkoimme matkaa. 

Joku ajoi ohi ja osoitteli kovasti autoamme. Pysähdyimme, mutta emme huomanneet mitään erikoista. Taas menoksi.

Kohta meidät ohitti auto, josta pari tai kolme henkeä osoitteli tomerasti Mersu-rouvaamme. Jatkoimme. 

Kohta sama auto pysäköi moottoritien reunaan ja sieltä viittoiltiin meitäkin pysähtymään. Siispä jarrua ja sivuun. 

Autosta tuli noin viiisikymppinen mies, joka katsoi automme alle. Kohta tuli toinenkin mies. Viestittelimme alkeellisella saksalla. 

Auton alla oleva suojalevy oli irronnut etureunastaan. Se siellä metelöi. 

Nämä olivat tekijämiehiä. Päättivät poistaa ongelman ja hakivat autostaan työvälineitä. 

Autosta tuli lisää väkeä. Pari toisiaan muistuttavaa naista. Ehdotin, että olisivat sisaruksia ja niin kuuluivat olevan. Mukana oli myös toisen naisen varhaisteini-ikäinen poika. Nikkareista toinen oli hänen miehensä ja toinen tämän veli. Kiovalaisia, jotka asuvat Saksassa. 

Kaveruksilla oli jotakin mustaa nauhaa, jolla kiinnittivät levyn. Kein problem, sanoi toinen, kun homma oli hoidettu.  

Rupesivat tekemään lähtöä. Minä aloin tehdä maksuvälineen hakemiselkeitä. Ei tullut kuuloonkaan. 

Sellaisia enkeleitä. 

Voisin korvata asian laittamalla rahaa Ukrainan avustamiseen. Laita sinäkin, jos pidät tästä jutusta. Ei ole velvollisuutta kuitenkaan. 

Lähdimme jatkamaan matkaa. He pysyttelivät jonkin matkaa tuntumassamme varmaankin todetakseen, että selviämme. Sitten kaasuttivat menoksi ja vaihdoimme heilutuksia. 

Kummallista, että kohta vaimoni huomasi edessämme valkoisen auton, jolla näytti olevan samanlainen ongelma.  Mietin, että pitää varmaan viestittää heille, että jokin autossa on pielessä. Tuumin myös, että minusta ei olisi heille muuta apua. 

Unohdin asian. Kun se palasi mieleeni, en enää nähnyt autoa. 

Tohdin laittaa tuon kuvan, koska siitä ei tunnista henkilöitä. 

#autoilu #matkailu #saksa #tsekki #auto #vika #autokorjaamo #autohuolto #mersu #varaosa #matka #matkasuunnitelma #ajaminen #hyväntekijä #ukraina #ukrainalainen #laupiassamarialainen