Kauhea tuho viimetalvisessa vierailupaikassamme Biotissa

Vierailimme viime talvilomalla Biotissa, joka on Nizzan liepeillä oleva vanha, idyllinen pikkukaupunki. Kävelimme ensin kukkulalla olevan kaupungin keskustassa ja siirryimme sitten alakaupungissa olevaan lasiverstaaseen, jossa toimii myös lasimuseo. Tämän sivuston aloituskuvassa näet näkymän yläkaupunkiin sellaisena kuin mekin näimme sen lasiverstaan pihalta.

Nyt Biotissa on vieraillut Ranskan presidentti François Hollande. Syy ei ollut turismi kuten meillä vaan Biotia kohdannut tuho. Myrsky ja tulva on saanut aikaan pahaa jälkeä alakaupungissa. Kolme vanhusta kuoli vanhainkodin pohjakerroksessa. Kodissa oli 48 vanhusta ja kaksi henkilökunnan edustajaa.

Täällä näet videomateriaalia Ranskan Rivieran katastrofista.

Nizzan seudulla asuva suomalainen tuttavapariskunta käytti meitä talvella kyseisessä paikassa. Rouva on kertonut, että myös lasiverstas ja -museo vaurioituivat.

Kävimme samalla kierroksella myös ei kovinkaan kaukana Biotista olevassa Fernand Léger Museossa. Sen vauriot ovat olleet lievät, koska toiminta on voitu aloittaa uudelleen. 

Minulla on runsaasti videomateriaalia tuolta retkeltämme, mutta en ole editoinut sitä esitettävään kuosiin. Nyt tuntuu siltä, että sellainen homma täytyy tehdä.

Hyvin erikoinen paikka

Kuvia Tyrvään kirkosta ja Mouhijärven Villa Royalista

Kuninkaallisessa hovissa keskellä maaseutua

Olemme olleet tänään hyvin perusteellisilla elämänkaarijuhlilla. Nimitys on tällainen, koska päivänsankarin pyöreästä syntymäpäivästä on jo vuosi.

Juhlan alkuosa vietettiin Tyrvään kirkossa ja toinen Villa Royalissa Mouhijärvellä. Molemmat paikat kuuluvat nykyään Sastamalaan.

Villa Royal on hyvin erikoinen paikka. Rakennus on entinen koulu. Se muistuttaa kartanoa. Ensivaikutelma on päätähuimaava, sillä rakennus on sisustettu kuin Ludvig XIV:n hovi. Isännän mukaan sisustus on tehty uskollisesti. Eri huoneet edustivat eri tyylejä. Isantäpariskunta oli pukeutunut kuninkaallisiksi.

Kitschiä talo varmaan osittain on, mutta mikäs siinä. Pariskunta on toteuttanut suuren unelmansa omalla riskillään. He tarjoavat ikimuistoisen elämyksen siitä maksaville ja näiden vieraille.

Päätalon viereisessä rakennuksessa on Egypti-aiheinen näyttely, jossa on replikoita tunnetuista Egyptin historiaan liittyvistä esineistä kuten Tutankhamonin patsaasta.

Talon erikoisuutena oli tarjolla kahvin kanssa kakkuja, joissa oli valokuvan tarkka kuva pinnalla. Yhdessä oli itse talon kuningas roolitamineissaan.

Hurmiota ja hurmiota

Optimistiklubi kokoontui tänään. Tapasimme Amos Andersonin museossa ja jatkoimme sieltä yhden jäsenemme kotiin Etu-Töölöön. Halusimme erityisesti tutustua näyttelyyn Pyhän Teresan hurmio, jossa haetaan rinnastusta uskonnollisen ja taiteellisen hurmion välille.

Näyttelyn nimi tulee veistoksesta, joka esittää espanjalaisen Avilan Teresan uskonnollista ekstaasia. Tekijä on muistaakseni Borromini.

Näyttely oli minulle pettymys. Alimmassa kerroksessa olevat Henry Vuorila-Stenbergin teokset ovat voimakkaan värisiä kuten hänen teoksensa tapaavat olla. Minua kiusaa hänen tuotannossaan se, että tuntuu kuin hän tekisi jatkuvasti samaa uudestaan. Tämä on kummallista, koska hän on nimenomaan etsijä, jos joku on. Olen lukenut hänen kirjansa Hämärän näkijä. Minusta tuntuu, että kaikki hänen teoksensa esittävät häntä itseään raadollisena, etsivänä ihmisenä.

Alimmaisessa kerroksessa oli myös Stiina Saariston teoksia. Hän on tunnettu siitä, että tekee itseään mallina käyttäen valtavan isoja, värikkäitä ja tarkoin piirrettyjä lapsihahmoja. Niin nytkin, mutta mustavalkoisina. Minusta nämä olivat jopa vaikuttavampia kuin hänen värilliset teoksensa. Amoksen sivuilla olevan näyttelyesittelyn alkusivulla on hänen teoksensa. Siinä rinnastetaan oudosti Jeesus tytön ympärillä olevien hellyyttä herättävien eläimien ja nallehahmojen kanssa. Ehkä hän haluaa ilmaista Jeesuksen lempeyttä ihmistä kohtaan näin.

Muut näyttelyn teokset eivät erityisemmin minuun kolahtaneet.

Vietimme mukavan illan Etu-Töölössä ja juttelimme niitä näitä. Nautimme isännän laittamasta ruuasta ja muusta tarjoilusta. Kiitos Pekka!

Seuraavan tapaamisen teemaksi valikoitui ajankohtainen pakolaisteema. Läksykirjamme on Jaakko Hämeen-Anttilan Islamin käsikirja, joka oli Kirjaviisaiden lukupiirissä jo käsittelyssä. Mukaan yritetään saada eräs henkilö, joka tuntee Islamin läpikotaisin syntyperänsä vuoksi.

Optimistiklubin jasenkannassa olisi hieman kasvunvaraa. Meitä oli tällä kerralla vain kolme jäsentä koolla. Olisi hyvä olla hieman kriittistä massaa. Jos tunnet kiinnostusta, tervetuloa mukaan. Ota yhteys minuun vaikkapa sähköpostitse (heikki.honkala@icloud.com).

Hiekanjyväsenä isoissa rattaistoissa

Suurten yhtiöiden armoilla kuluttaja tuntee joskus olevansa pieni hiekanjyvänen valtavan järjestelmän rattaissa.

Minulla on Lidlistä ostettu sähköhammasharja, aivan hyvä kapistus. Tällä hetkellä minulla on ongelmana harjapäiden loppuminen. Niitä ei ole Lidlissä pysyvästi myynnissä. Lidliin tulee välillä myyntiin joitakin vaihtoharjoja, mutta nekin ovat tarjolla vain tilapäisesti. Sain kerran itsestäni niin paljon irti, että menin Lidliin sähköaparaattini kanssa, kun vaihtoharjoja oli myynnissä. Oli vaikea päätellä, sopivatko pakkauksessa olevat harjat laitteeseeni. Kun kerroin eräälle myyjälle ongelmasta, hän muitta mutkitta avasi pakkauksen. eivät sopineet.

Minua on kehoitettu ottamaan yhteys Lidlin asiakaspalveluun netissä. Tein niin ja sieltä pyydettiin jokin koodi. Laitteessa oleva kelpasi, mutta minulle kerrottiin, ettei heillä ole enää kyseistä tuotetta. Kysyin, mistä muista liikkeistä voisin saada vaihtoharjoja laitteeseeni. Eivät osanneet kertoa.

Minusta tuo on sama kuin myisi tiettyä imurimallia, mutta ei siihen sopivia pusseja.

Joskus taas on niin päin, että oheistuote onkin se varsinainen bisnes. Jonkun printterin voi saada hyvin halvalla, mutta se syökin ahmimalla värikasetteja ja ne ovat kalliita. Laite osaa vielä tunnistaa halpaversiot, joten kalliita joutuu ostamaan.

Nyt olen Applen kuluttajajärjestelmän rattaissa. Olen jo kertonut, että minulla on AppleCare-sopimus. Kolmen vuoden paketti maksoi 249 euroa. Äskettäin, kun tarvitsin apua, minulle kerrottiin, että sopimus ei ole enää voimassa. En ole käyttänyt sitä enää vuottakaan.

Ongelman syy on siinä, että minun olisi pitänyt jollakin tavalla rekisteröidä sopimus ja se on ilmeisesti jäänyt tekemättä. Olen saanut aikoinaan pienen pahvirasian, jossa oli rekisteröintikoodi. Sitä ollaan nyt vailla. Arvaattekin, onko kemoaivo löytänyt laatikkoa.

Applesta on kerrottu, että tarvittaisiin ostokuitti. 1Store kaivattiin ostopäivämäärää, jotta voisivat toimittaa uuden kuitin. Luulin löytäneeni nettipankista kyseisen tapahtuman, mutta se osoittautuikin toiseksi ostokseksi. Pankista ei oikeaa vain löytynyt. Olin ilmeisesti maksanut sen luottokortilla. Nettipankissa luottokorttitapahtumia näkyi vain lyhyeltä ajalta.

Soitin pankkiin. Siitä tulikin pitkä puhelu, sillä viehättävästi Oulun murretta puhuva neuvoja onnistui saamaan minut ottamaan vastaan uuden luottokortin Visa Electronin, jota en käytä, tilalle. Olisi hyvä olla muukin kuin MasterCard, joiksi Nordean Visat ovat muuttuneet. Uutta korttia varten kyseltiin kaikenlaista. Sitten minut käännettiin toisen toiminhenkilön puheille. Nordealla tuntuu olevan hyvä rekisteri, koska etsitty pankkitapahtuma löytyi.

Nyt oli päivämäärä tiedossa ja sain ostokuitin kopion sähköpostiini. Kun olin yhteydessä Appleen, kuitti ei ollutkaan välitön avain autuuteen. Minut käännettiin englanninkieliseen palveluun, jossa minut kehotettiin lähettämään kuitti heille. Sanottiin, että minun kohdallani mahdollisesti voitaisiin tehdä poikkeus.

Sitä odottelen.

Voi ihmisparkoja Syyriassa

Suomen talous on ollut huonossa hapessa jo useita vuosia. Nyt otsikot täyttyvät pakolaiskriisistä.

On hyvä kuitenkin muistaa, että Suomi on saanut elää yli 70 vuotta rauhan aikaa. Noin pitkän aikaa ei sota ole synnyttänyt uusia traumoja, jotka periytyvät seuraaviin polviin taakkasiirtyminä. Suomen kansa on saanut rakentaa rauhassa yhteiskuntaa ja kehityskaari on ollut huikea.

Asiat eivät ole kaikkialla yhtä hyvin. Ajatelkaapa Syyrian kansaa, jonka maata pommittaa maailman suurin asemahti USA ja nyt seuraan on liittynyt Venäjä, joka haluaa osoittaa olevansa mahtivaltio. On totta, että maassa toimii kauhistuttava Isis. Uutiset kertovat USA:n pommittavan sitä, mutta Venäjä on alkanut pommittaa ryhmittymiä, jotka taistelevat Isisia sekä al-Assadin joukkoja vastaan. Nämä taas taistelevat sekä Isisiä että sellaisia ryhmiä vastaan, jotka taistelevat myös Isisiä vastaan.

Mitä tuosta voi seurata? Ainakin uskomattomia kärsimyksiä Syyrian kansalle, josta pakoon voi lähteä vain pieni osa. Voi lapsia, vanhuksia ja kaikkia muitakin tuossa murheen laaksossa.

Rauhansovittelun asiantuntija Antti Pentikäinen erittelee Syyrian monimutkaista tilannetta Emilia Karhun artikkelissa Kotimaassa ja toteaa, että "Elämme hyvin vaarallisia aikoja".

Syyrian kriisi voi laajentua, kun keitoksessa on mukana erään valtion kunniaintressi ja sellainen voi tarttua muihinkin.

"Elokuvatähdeksi"

Tänään yhdeltä seisoi ovellamme kolme raikasta, nuorta ihmistä. He opiskelevat medianomiksi Lahden ammattikorkeakoulussa. He tekevät lyhytelokuvaa kurssityönään.

Syy kohtaamiseemme palautuu siihen, että yksi heistä etsi Refugee Hospitabily Clubin sivulla henkilöä, joka on aika äskettäin alkanut tehdä vapaaehtoistyötä ja joka ei ole nuori eikä punavihreä. Kun tuntomerkit vaikuttivat sopivan, ilmoitin, että jos muita ei löydy, minä en pelkää kameraa. Hyvin pian huomasin olevani valittu videon päähenkilöksi.

Video julkaistaan opiskelijoiden kurssin muiden videoiden kanssa jollakin journalistisivulla.

Tänään tapasimme, tutustuimme ja nauhoitimme jo haastattelua.

Tapaamme kaikkiaan kolme kertaa. Aineistoa kertyy runsaasti, mutta lopullinen elokuva tulee olemaan viiden minuutin pituinen. Reunaehtona tekemiselle on, että puhuvaa päätä ei kuvata. Filmissä tulee siten olemaan still-kuvia ja videoleikkeitä yhdistettynä haastatteluun.

Haastattelua nauhoitettiin tänään kannettavalla mirkofonilla, johon ääni taltioituu SD-kortille. Laitteeseen liittyi mahdollisuus tarkkailla ääntä kuulokkeilla tai korvanapeilla. Sellaista vempelettä en ollut ennen nähnyt. Mukavaa seurata, miten alan opiskelijat toimivat. Itsekin kun olen tuollaisista hommista kiinnostunut.

Nuoret olivat oikein mukavia. Aika syvissäkin vesissä välillä tarvottiin.

On oikein mukavaa ja antoisaa työskennellä heidän kanssaan.