Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Ammatillinen koulutus murroksessa

Ammatillisessa koulutuksessa on meneillään suuri muutos. Hyvä niin. Toivottavasti lopputulos on toimiva.

Oppiminen siirtynee entistä enemmän työpaikoille. Luulen, että se on peruskoulusta tuleville nuorille hyvä ratkaisu. Luokkaympäristössä oppimista on vaikea saada niin toiminnalliseksi, että kaikki jaksaisivat keskittyä.

Minusta yhteiskunnan on syytä mukautua siihen, että nuoret kypsyvät sitä tahtia kuin kypsyvät. Työpaikalla opitaan tekemään työtä. Tarjotut tehtävät voivat olla kovin yksinkertaisia, mutta se saattaa lisätä halua opiskella myöhemmin perusteellisemmin.

Minäkin aikoinani kypsyin myöhään paneutuakseni kunnolla opintoihin. Onneksi ymmärsin tehdä kunnon loppuspurtin.

Monilla, jotka ovat nuorina kompastelleet opintiellä, perinteinenkin koulunkäynti sujuu aikuisena oikein hyvin.

Olisi hyvä, että työhön integroitu oppiminen loisi nuorelle sillan aikuisuuteen. On suuri haaste auttaa opiskelija läpi näiden vuosien siten, että hän saisi jatko-opintokelpoisuuden mahdollisimman monelle alalle. Mielestäni kokonaisuuden kannalta ei ole ongelma, jos nuoren opiskelut venyvät, kunhan ne eivät keskeydy.

Minusta yksi suuri mahdollisuus on opettaa nuoret itsenäisesti hakemaan lisätietoja työhönsä liittyvistä asioista. Näin oppiminen olisi tehokasta, koska uudet asiat liittyisivät jatkuvasti käytännön toimiin. Nykyisin tietoa on hyvin helposti saatavilla netin avulla.

On totta, että esimerkiksi kielten oppimisen järjestäminen on työpaikoilla vaikeaa.

On myös haastavaa saada ohjausresurssit riittämään. Luokkaopetuksessa voidaan toimia yhtä aikaa useiden opiskelijoiden kanssa. Työpaikoilla ohjaamisen on oltava yksilöllistä.

Jää nähtäväksi, voidaanko työmarkkinoilta löytää riittävästi työn ja oppimisen yhdistäviä paikkoja nuorille.

Minä en taida nähdä ainakaan sisältä päin, mihin ammatillinen opetus päätyy.

Ei kommentteja: