 |
| Wikimedia Commons |
Aleksis siellä, Aleksis täällä ...
Kansalliskirjailijamme ja minä olemme saman pitäjän poikia, minä tosin vain osittain, koska en ole syntyperäinen.
Ylhäällä olevan kuvan veistos on minulle hyvin tuttu, mutta ei nykyisellä paikallaan. Olen häärinyt koulupoikana kesätöissä sen ympärillä nurmikkoa leikellen. Olen sitä paitsi asunutkin ei kovinkaan kaukana patsaasta.
Olen asunut Nurmijärvellä vuosina 1962-1973. Tullessamme olin noin kahdeksanvuotias ja kun olin kirjoittanut ylioppilaaksi, lähdin Turkuun opiskelemaan. Parhaat nuoruuden muistoni ovat siten Nurmijärveltä.
Tuolloin ei jäänyt epäselväksi, kuka oli pitäjän suuri poika - ja todellakin ansaitusti.
Patsas oli aikaisemmin Aleksis Kiven tien varrella olevassa puistossa, joka oli nykyisen Kivenpuiston koulun kohdalla tien vastapuolella. Ei ole epäselvää, mistä koulu on saanut nimensä. Nykyään kansalliskirjailijamme istuu Nurmijärven kunnanviraston edessä olevan viherkoristellun parkkialueen keskellä.
Kävin oppikoulua 1965-1973. Aamuhartaudet pidettiin juhlasalissa, jossa saimme ihailla Wäinö Aaltosen veistämää suurta Aleksis Kiven päätä.
Kirkonkylän keskustassa oli Stenvallin kauppa. Nimen perusteella voisi kuvitella asialla olleen Seitsemän veljeksen kirjoittajan sukulaisia. Kauppa olikin sopivasti Aleksis Kiven tien varrella.
Voi tosin olla, ettei kuntaan muuttaessamme teiden nimiä juuri ollut näkyvissä. Oliko vielä kaikkia keksittykään?
Nurmijärven Jukolaiset ja Rajamäen Rykmentti
Paikallisen urheiluseuran nimi oli tietenkin Nurmijärven Jukolaiset. Oli toki toinenkin, nimeltään Rajamäen Rykmentti, jonka nimi myös juontuu päivänsankarimme aikaansaannoksista. Seitsemässä veljeksessä esiintyy Rajamäessä asuva, moniammatillinen kiertolaisperhe, jota näin sotaisasti kutsuttiin. Tarjolla oli pikeä, kuohintapalvelua, viulunsoittoa, kuppausta ja ennustusta.
Urheiluseura Rajamäen Rykmentti on pitkään erikoistunut suunnistukseen.
Syntymäkoti ja muita tärkeitä paikkoja
Palojoella on tunnetusti Aleksin Kiven syntymäkoti, joka toimii museona. Talossa on välillä toiminut kauppa ja siksi sitä on muunneltu. Rakennus on kuitenkin entisöity aiempaan asuunsa.
 |
| Aleksis Kiven syntymäkoti Wikimedia Commons |
Museon lähettyvillä on Aleksis Kiven leikkipaikkana ollut mäki, jota tämän kerrotaan kutsuneen raamatullisesti Taaborinvuoreksi. Nykyään se on tunnettu kesäteatteripaikkana.
Seudulla on myös Kaanaan metsäksi kutsuttu alue. Siellä sankarimme on metsästänyt. En tiedä nimen etymologiaa, mutta voisin kuvitella Kiven kutsuneen noin itselle mieluisaa aluetta mukaellen Raamatun Kaanaanmaata eli luvattua maata.
Muistan kun olimme jollakin retkellä Paraatikallioilla. Saattoi olla jokin partioon liittyvä tai sen tapainen reissu. Voi olla, että meitä johdatteli Muurosen Veka, joka mielellään retkeili nuorten kanssa. Siinä tapauksessa se oli hän, joka kertoi paikan olleen Impivaaran esikuvana. Sinnehän veljekset pakenivat "pahaa maailmaa". Wikipedia tuntuu olevan samoilla linjoilla.
Hiidenkivi
Entäs Hiidenkivi? 70-luvulla pystytettiin silloisen kolmostien varteen Nummenniittyyn nuolimerkki "Hiidenkivi 200 m" houkuttelmaan ohikulkijoita. Oli siellä kivi, mutta kovin vaatimaton. Mielestäni se ei ollut kovin toimiva pakopaikka, kun härät puskevat päälle. Aavistelen, että se oli valittu sen sopivan valtaväylän tuntumassa olevan sijainnin vuoksi.
Hiidenkivitarjokkaita lienee runsaasti. Voi olla, että esikuva on äsken mainittu, mutta siinä tapauksessa Kivi antoi mielikuvituksen laukata, mikä on tietysti ihan ok. Joskus ajellessani Kyläjoentietä kirkonkylästä Kiljavan suuntaan, huomasin valtavan kiven aivan tien tuntumassa. Sopisi paremmin esikuvaksi, mutta sille taitaa olla vaikea kiivetä. Tämä on kuitenkin aika kaukana Raalan kartanosta, jota Viertolan kartanon esikuvaksi sanotaan. Viertolan härkiä veljekset pakoilivat. Varmaan Kivi oli samoillessaan tämänkin kiven nähnyt.
Täällä näet kuvia molemmista kivistä.
Viertola
Raalan kartano on nimensä mukaisesti Raalassa, Vantaanjoen lähettyvillä. Setäni osti 60-luvulla Raalasta tilan (tai kaksi). Alue rajoittui Vantaaseen, vastapuolella oli "Viertola". Hän kasteli sadettajien avulla Vantaan vedellä viljelyksiään. Käsittääkseni ainakin osa hänen maistaan oli joskus kuulunut kartanolle.
Raalan kartanon historia ulottuu 30-vuotisen sodan aikoihin, jolloin balttiupseeri Jören Berg sai kruunulta autiotiloja Raalasta. Aleksis Kiven aikoihin kartano kuului Adlercreutzeille. Kiven isä ja pari veljeä tekivät säännöllisesti räätälintöitä kartanolle.
Kirjailijan kaksi veljeä löysivät puolison kartanon henkilökunnan piiristä.
Jukola
 |
| Ojakkalan talo, kuva: Olavi Koskinen, Nurmijärven museo |
Jukola oli Juhanin, Eeron ja muiden veljesten synnyinkoti. Yksi sen mahdollisista esikuvista on Ojakkalan talo, joka sijaitsee Palojoen ja kirkonkylän välillä.
Pihapiiri kuvassa suunnilleen sellaisena kuin minä sen muistan. Pärekaton varassa talo ei ole ollut pitkiin aikoihin.
Kun kirkonkylästä ajaa Ojakkalantietä, tulee "Jukolan" kohdalle juuri ennen vanhaa kolmostietä.
Jostakin syystä nuoruudessani Ojakkalantietä kutsuttiin Härkähaantieksi, mikäli oikein muistan. Olen aina kuvitellut, että se Härkähakakin on jossakin siellä tienvarressa. Härkähaka on kuitenkin ollut Viertolan kartanon suunnalla, joten minulla lienee ollut väärä käsitys.
Aleksis Kiven kirkko
Kolme siskoani on vihitty kirkossa, joka on Aleksis Kiven rippikirkko. Kirkko on puurakenteinen ja se valmistui vuonna 1793. Kustaa III oli määrännyt, että kirkot pitäisi rakentaa kivestä, mutta Nurmijärvi oli saanut köyhyyttään erivapauden.
 |
| Wikimedia Commons |
Kirkkoa on kovasti muokattu ajan mittaan, joten voimme vain yrittää kuvitella, millaista interiööriä kirjailijamme ihaili ollessaan sanankuulossa.
Penkin ovat kuulemma alkuperäiset, joskin niitä on muotoiltu mukavammiksi. Olen siis saattanut istua samassa penkissä kuin herra Stenvall aikoinaan.
Tuli äsken mieleeni, että kun luokkamme oli joskus kauan sitten viety jumalanpalvelukseen, luokkatoverini, jolle kirkon asiat olivat vieraita, oli hädissään, kun hänellä ei ollut kolehtirahaa.
Loppukevennyksenä pieni muisto ajalta, jolloin lapsemme olivat vielä pieniä. Olimme palaamassa jostakin varmaan yötä myöten kolmostietä (ehkä sitä vanhaa). Lapset nukkuivat, Mieleeni pälkähti pieni kepponen. Nurmijärven kohdalla käännyin kirkonkylään ja ajoin yläkuvassa olevalle patsaalle, joka oli vielä vanhalla paikallaan. Rupesin herättelemään väkeä, jotta näkisivät kansalliskirjailijamme.
Voitte arvata, että menestykseni ei ollut kummoinen.
Hyvää Aleksis Kiven päivää!
Otsikko muutettu 18.11.2023
#aleksiskivi #aleksisstenvall #kirjallisuus #nurmijärvi #seitsemänveljestä #palojoki #hiidenkivi #viertola #jukola #taaborinvuori #kansalliskirjailija #suomalainenkirjallisuus #impivaara #aleksiskivenpatsas #nurmijärvenkirkko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti