Fillariredua ja muuta hauskaa nuoruudessa

 

Suomi-laivan ruorissa Päijänteellä

Metsäretket

Nuoruudessani Nurmijärvellä asui sellainen Veka, jollainen pitäisi olla joka taajamassa ja lähiössä. Veka oli aikuinen mies, joka toimi partiotouhuissa ja opetti jossakin vaiheessa puutöitä oppikoulussa. 

Veka puuhasi mielellään kylän nuorten kanssa, vei meitä metsiin ja mitä kaikkea. 

Yllä olevassa kuvassa olemme laavulla muistaakseni Mutaanmäessä, joka on Rajamäentien koillispuolella. Muistelen, että yöllä tuli tarttui jonkun makupussiin, saattoi olla minun. Veka oli kipinävuorossa ja ponnahti sammutushommiin. 

Jokin retki tämäkin on. Liekö talvileiri. Seurakunta/partiolippukunta taisi järjestää sellaisia. Isossa teltassa nukuttiin. Keskellä puhkui kamina ja kipinävuorot kiersisät. 

Pyöräretki Kotkaan

Veka järjesti myös pyöräretkiä. Ensin ajoimme Kotkaan ja sieltä laivalla Kaunissaareen. Sitten takaisin. Tällä retkellä oli mukana myös yksi siskoistani kavereineen. 

Linturetket

Satakieli
Kuva Jürgen Pixabaystä

Veka vei meitä myös linturetkille. Hän sanoi, että jos haluan mennä hänen kanssaan, tulen aamulla koputtamaan hänen ikkunaansa, ja sitten mennään. No kerran menin, hyvin varhain.  Veka heräsi unentihruisena ja sitten kävimme lintuja tarkkailemassa. 

Papinsaari

Olin mukana myös partiotouhuissa. Olin kahtena kesänä leirillä Papinsaaressa Hiidenvedellä Vihdissä. Matka sujui mennen tullen ReTen eli nuoriso-ohjaaja Reinon paketti-volkkarin kyydissä. Sinne vain lauma poikia vermeineen tavaratilaan ja menoksi. ReTellä oli hieman liioitellen kaksi asentoa kaasupolkimessa. Arvaatte millaista kyyti oli.

 Turvavyöt - mitä ne ovat?

Kuva Michal Renčo Pixabaystä

Veka oli meitä sielläkin ohjastamassa. Partiperinteeseen kuului, että leirirakennelmat tehtiin riu'uista, jotka kiinnitettiin toisiinsa naruilla. Veka oli sitä mieltä, että naulojakin voi käyttää. Käytimme siis niitä ja päälle värkkäsimme naruliitokset. 

Mieleeni on tullut, että narujen käyttö ehkä juontaa partiotoiminnan isän Baden-Powellin buurisotataustasta. Hakkaaminen olisi ehkä kiinnittänyt vihollisten huomion. 

Kerran leirillä vieraili piispa Aarre Lauha. Hänelle kuulemma tarjottiin sämpylä, joka oli tehty kokonaisesta ranskanleivästä. Mitenkähän äijän kävi.

Pyöräretki Jyväskylään

Ajoimme Hämeen läpi Jyväskylään, josta jatkoimme Suomi-laivalla Lahteen. Sieltä pyöräilimme kukin kotiinsa. 

Vasemmalla siintää puurakenteinen vanha asemarakennus. En keksi, mistä tämä on. Luulin ensin, että taustalla näkyy Hämeenlinna, mutta ei se se ole. 

Veka kävi kyselemässä maanomistajilta lupaa leiriytyä. Ei tainnut olla vaikeuksia. 

Vierailimme Parolan panssarimuseossa. Nuo tankit ovat olleet tositoimissa ehkä noin 25 vuotta ennen kuin kiipeilimme noiden tappokoneideen päällä. Tuosta retkessämme on tähän päivään paljon pidempi aika kuin sodasta siihen.

Jossakin tässäkin vieraillaan. En muista, mistä oli kysymys. Olisiko tuossa isossa astiassa kalanpoikasia?

Älkää kysykö, mitä tässä tapahtuu. Kenties etsimme matoja. 

Suomi-laivaan Jyväskylässä. 

Kaveri moitti, että filmaan kuvausta varten. Hän oli ihan oikeassa. 

Taitaa olla kieli keskellä suuta. Vekalla oli pelisilmää, joten tietysti hän järjesti meille tällaistakin mukavaa. 

Muistelen, että kun ruoria käänsi jonkun verran, ei tapahtunut juuri mitään. Kun käänsi enemmän, laiva kääntyi liikaa. Taisi tulla mutkia matkaan. 

Paljon myöhemmin tapahtui samaa Laatokalla, kun olimme palaamassa Valamosta mantereelle. Venäläinen kippari pyysi minua ohjaamaan ja näytti tutkasta, että tuohon väliin ajat. Sitten hän lähti jonnekin. Ohjaus toimi samoin kuin Päijänteellä. Vähä ei mitään, enemmän on liikaa. Mutkalliseksi meni taas. 

Mieleeni on jäänyt jännittävä välähdys laivamatkalta. Olimme paikassa, joka muistutti tulevan vaimoni nuoruuden kesänviettopaikan lähitienoota. Ehkä oltiin juuri lähdetty Vaherin laiturista. Vesillä oli soutuvene, jossa oli mielestäni yksi aikuinen nainen ja yksi tyttönen, joka saattoi olla Saara. 

Miksi minulla jäi tuo mieleen? Eihän paikassa ollut tuolloin minulle mitään erityistä. 

Luultavasti muistini on rekonstruoinut muistikuvaani merkityksellisemmäksi. 

Tuo oli kuitenkin ihan mahdollista. 

Kaikki kuvat ovat Vekan ottamia. 

Yritin joskus vuosien jälkeen kiittää Vekaa järjestämällä hänet TV-ohjelmaan, jossa sai lähettää jonkin lahjan itselle tärkeälle henkilölle. Asia olisi järjestynyt, mutta kun olivat yhteydessä Vekaan, tämä ei suostunut. Hän ei halunnut tehdä numeroa itsestään. 

Joskus kun kiittelin häntä, hän sanoi saaneensa näistä retkistämme niin paljon. 

"Oi kultainen nuoruus, jää unholaan ..."

#retkeily #partio #pyöräretki #retki #pyörä #telttailu #luonto #luonnonhelmassa #kesä #sairaanrakaselämä #nurmijärvi #suomilaiva #päijänne