Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

lauantai 1. kesäkuuta 2024

Länsiohjuksia Venäjällä oleviin kohteisiin – mitä tästä seuraa?

 

Kuva Gerd Altmann Pixabaystä


Olen ehdottomasti Ukrainan puolella, mutta nyt sodassa on meneillään vaihe, joka huolestuttaa. Ukrainaa tukevat valtiot ovat alkaneet ilmoittaa, että heidän luovuttamiaan aseita saa käyttää myös Venäjän alueella. Tähän asti on oltu aiheellisestikin varovaisia, koska kolmas maailmansota on pahinta, mitä voimme kuvitella. On  haluttu antaa sellainen kuva, että Ukraina on sodassa, mutta me emme ole. Me vain autamme.

Viime sodat kokeneita ei ole monia muistuttamassa, mitä sota on. 

Toistaiseksi Venäjä on ollut varovainen ja joitakin poikkeuksia lukuunottamatta pysytellyt Ukrainan rajojen sisäpuolella. 

Ukraina on kärsinyt rajoituksista, koska ei ole voinut puolustautua kaikin keinoin. Tästä on seurannut paljon uhreja. Voi Ukrainaa 😢😢

 

Kuva Alexa Pixabaystä


Kun nyt Ukraina voi alkaa suunnata esimerkiksi Patriot- ja Himars-ohjuksia Venäjän sotilaslentokenttiin ja asevarastoihin, saattaa Putinille tulla kiusaus pommittaa Ukrainaa tukevien maiden omilla alueilla olevia asevarastoja. 

Toivottavasti näin ei käy ja tsaari ymmärtää olla avaamatta uusia rintamia, kun oma hyökkäys etenee muutoinkin kovin heikosti. Tähänastisten kokemustemme valossa emme voi kuitenkaan olla varmoja Putinin ajattelun johdonmukaisuudesta. Toivottavasti hän pelkää Naton kuuluisaa viidettä pykälää.

Suomi ei luultavasti ole luovuttanut pitkän kantaman aseita Ukrainalle, mutta mistäpä me tavikset tiedämme. Jos Ukraina esimerkiksi yrittää tuhota suomalaisin asein jonkin Pietarin alueella olevan asevaraston, mutta osuu harhaan ja runsaasti siviilejä kuolee, meillä voi olla kuumat paikat.  

Putinille eivät ihmistappiot juurikaan merkitse, mutta hän joutuisi ottamaan huomioon hyökkäyksen vaikutuksen Venäjän kansaan. Osoittaakseen päättäväisyyttään hän voisi tehdä jotakin todella harkitsematonta. 

Useimmat Euroopan maat ovat saaneet nauttia kymmenien vuosien rauhasta. Käsitys sodan kauhuista voi hiipua siten, että ollaan riemumielin ja kukkasin lähettämässä omia joukkoja laittamaan Putin ja kumppanit kuriin. Kovin usein joudutaan palaamaan häntä koipien välissä, kun omat voimat eivät olleetkaan sitä mitä luultiin. 

Venäjä on machiavellistinen tyrannia, joka ei kaihda keinoja, Se tappaa siviilejä, raiskaa, myrkyttää ja teloittaa. Valtavan padonkin tuhoaminen on sille sopinut. 

Jos joutuisimme sotaan Venäjää vastaan, meillä ei Natosta huolimatta olisi todellakaan kivaa. Sähköt katkeilevat, juomavesi kenties myrkytetään, netti ei toimi, kännykät mykistyvät, pommituksien aikana kyyristellään kylmissä kellareissa, outoja metsäpaloja syttyy, Suomen asevoimat alkaisivat soveltaa aluepuolustusta, mikä merkitsee sitä, että vihollisen joukot päästetään maahan ja soditaan siellä, missä sopii. En ole ollenkaan varma, että siviilit onnistuttaisiin pitämään aina venäläisistä vapailla alueilla. Omia jälkeläisiä joudutaan lähettämään rintamalle, lähelle ja ties minne. Hautajaisia on jatkuvasti. Lukemattomat suomalaiset orpoutuvat ja leskeytyvät. Jos Venäjä katkaisee Suomen Oulun tasalta, saammeko evakot ajoissa turvaan. Kaikilla ei psyyke kestä. Traumoja syntyy. Tulevatkin sukupolvet kärsivät taakkasiirtymistä. 

Sodilla on taipumus eskaloitua. Viime sodassa liittoutuneet yrittivät aluksi välttää pommittamasta siviilikohteita, mutta kun sota jatkui, mieli muuttui. Dresden tuhottiin suunnilleen maan tasalle ja mitä kaikkea. Lopulta itsepäinen Japani taltutettiin kahdella atomi-iskulla. 

Ukraina on pulassa. Voi olla, että rintama murtuu. Jos Putin saa Ukrainan, pelätään, että hän hamuaa lisää. Pelko on aiheellinen, mutta tulevasta ei kukaan voi tietää. 

Ukraina tarvitsee apua. Mutta ymmärrämmekö mikä voi olla sen hinta? Kannattaisiko ensin tehdä kaikki, mitä pakotteilla ja muilla vastaavilla voidaan saada aikaan? Rajat vuotavat, tavaraa kulkee, jotkut länsifirmat ovat yhä Venäjällä. 

Natosta huolimatta Eurooppa on aika hajanainen, ainakin asetuotannon osalta. Venäjä on siirtynyt tai ainakin siirtymässä sotatalouteen. Täällä ollaan vasta heräämässä. Kannattaisiko vielä valmistautua muutama vuosi?

Sydän on Ukrainan puolella, mutta mihin tämä voi johtaa?

En tiedä, mikä olisi viisainta. Riskit ovat suuret, tehdäänpä niin tai näin. Toimiminen voi olla tuhoisaa, mutta niin voi olla toimimattomuuskin. 

Sotaorvon ja evakon lapsena minulla on jonkinlainen tuntuma siihen, mitä sota oikeasti on. Ehkä siksi olen huolissani.  


#ukraina #venäjä #nato #sota #eskaloituminen #clausewits #puolustus #puolustusvoimat #liittolaisuus #aseet #ohjukset #aluepuolustus #torjunta #ammukset #turvallisuus


Ei kommentteja: