Hiekkalapiolliset tömähtelevät arkun kanteen. Ne kertovat kuolinkelloja paremmin, mistä on kysymys.
Kasvava hiekkakerros erottaa meidät edesmenneestä, jonka sielu on jo siellä, mihin mekin haluamme.
En saa ystäväämme millään siirtymään arkkuun vaan hän elää yhä mielessäni täällä keskuudessamme. Ehkä se johtuu hänen voimakkaasta läsnäolostaan silloin, kun vielä tapasimme häntä täällä ajassa. Syynä voi olla myös se, että hän oli vielä puoli vuotta sitten hyvin epäkuollut. Sitten jäytävä kuolema otti hänet käsittelyynsä ja nyt hän on poissa.
Nyt ikääntyneenä olen alkanut kokea hautajaiset valmistautumisena omaan lähtöön. Oma kuolemani alkaa tuntua itsestään selvältä ja jotenkin arkiselta tapahtumalta. Osa tämän päiväisistä saattajista on kenties paikalla, kun minä makaan arkussa alttarin edessä. Toivon, että tunnelma ja koettu yhteys on silloin samanlainen kuin tänään.
Kuolema kutsuu ja sitä alkaa vähitellen odottaa.
Hautajaisten ohjelma oli tänään sellainen, että voin hyvin kuvitella omani samanlaiseksi. Sain elää tänään omat hautajaiseni.
Kun hautajaiset olivat loppumassa, koin, että näin on hyvä.
Hänen elämänsä on tullut valmiiksi ja hän on nyt tallessa. Toivon, että omat saattajani tulevat kokemaan saman.
Alan tulla sinuksi oman kuolemani kanssa, joten voin alkaa suunnitella, mitä toivon saattajieni kokevan omissa hautajaisissani.
#kuolema #hautajaiset #muistojuhla #sairaus #elämä #taivas #seurakunta #usko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti