Turun tauti ei vienyt kaikkea

 

Monia vanhoja ja kauniita rakennuksia on menetetty, mutta onneksi paljon on säilynytkin

Turun synagoga

Tässä artikkelissa esittelen kolme esimerkkiä säästyneistä. 

Tein toisen talokävelyn. Haaviin tarttui kolme Eskil Hinderssonin suunnittelemaa rakennusta. 

Tämä turkulainen on yksi merkittävistä viime vuosituhannen alun arkkitehdeistä. Kaunista on hänen kädenjälkensä. 

Turun synagogan hän suunnitteli apunaan arkkitehti August Krook. Suomessa on kaksi synagogaa, Ensimmäinen valmistui Helsinkiin vuonna 1900 ja toinen Turkuun vuonna 1912. 

Ruotsin vallan aikana juutalaisia ei sallittu maassa ollenkaan. Sama säädös jäi voimaan autonomian ajan alkaessa, mutta vähitellen sallittiin Venäjän armeijassa palvelleiden juutalaisten sotilaiden asettua Suomeen, joskin rajoitetusti. 

Juutalaisten ammatillinen toiminta sai olla lähinnä vanhojen vaatteiden myymistä ja "nappikauppaa". 

Tontti saatiin kaupungilta lahjoituksena, mutta itse rakennuksen rahoitus oli juutalaisten hoidettava itse. Tämän on täytynyt olla suuri haaste, koska juutalaiset olivat lähinnä köyhiä kauppiaita ja heitä oli Turussa vähän, huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä. He saivat kuitenkin lahjoituksia ulkopuolisilta kuten tehtailija Fredrik von Rettigiltä. 

Juutalaiset saivat kansalaisoikeudet vuonna 1918, minkä jälkeen heillä oli mahdollisuus kouluttautua ja assimiloitua yhteiskuntaan. 

Vähäväkisten talo

Komealla talolla on erikoinen nimi. Se johtuu siitä, että Turkuun perustettiin vuonna 1901 Vähävakisten Osuusliike, jonka nimi muuttui sittemmin Turun Osuuskaupaksi. Osuusliike hankki ensin tontin Puutorin reunalta ja rakennutti siihen talon, joka valmistui vuonna 1907. Piirustuksen laati tuolloin kaupunginarkkitehtinä toimiva Eskil Hindersson. 

Turun jugend-aika kesti vain noin kymmenen vuotta, mutta tyylin mukaisia rakennuksia syntyi runsaasti. Jugendia alettiin myöhemmin pitää vanhanaikaisena ja tämäkin rakennus muokattiin funkkiksen tyyliin. Alkuperäinen jugend-ilme palautettiin 1980-luvulla.

Kaikkeen on ossuusliikkeellä ollut varaa panna jäsentensä rahaa. 

Turun kauppaopiston talo

Sama mies suunnitteli ja talo valmistui vuonna 1908. Kauppaopisto toimi siinä vuoteen 1968 saakka. 

Kaupallinen koulutus oli alkanut Turussa jo vuonna 1839 nimellä Turun kauppakoulu. Vuonna 1880 nimi muutettiin Turun kauppaopistoksi. 

Kuvassa olevassa rakennuksessa toimi myös vuonna 1950 perustettu Turun kauppakorkeakoulu, joka muutti vuonna 1958 uusiin tiloihin Rehtorinpellontielle ja joka oli myöhemmin minun opinahjoni. 

Nykyinen kotikaupunkimme on saanut kyseenalaista mainetta niin sanotusta Turun taudista. Poliitikot ja grynderit ovat kähmineet keskenään ja surauksena ovat monet merkittävät jugend-rakennukset saaneet väistyä elementtitalojen tieltä. 

Turun taudin todellisuutta kuvataan värikkäästi dokumentissa Taistelu Turusta. Elokuva antaa ymmärtää, että grynderit rahoittivat puolueiden vaalikampanjointia ja saivat vastineeksi mieluisia päätöksiä. 

Onneksi kuitenkin hyvin paljon viime vuosisadan alun rakennuskantaa on säästynyt. 

Joku oli valittanut innokasta purkamista, mutta hänelle oli kommentoitu, että Turussa on nähtävissä kerrostumia useiden aikakausien rakentamisesta. Tästä voi saada hieman lohtua suruun. 

#turuntauti #jugend #rakentaminen #korruptio #synagoga #kaavoitus #grynderit #tutunkauppakorkeakoulu #vähäväkistentalo #juutalaisuus