Syöpäläisten arkea

 

Pukukopissa varmaan Nizzassa tai jossakin sillä suunnalla.

 

Saara sai eilen neljännet sytostaatit ja minä kävin tänään verikokeessa perjantaista kontrollikäyntiä hemapolilla varten. 

Hoidot koettelevat Saaraa kovasti, vaikka hän saa alennettua solumyrkkyannosta. Lääkevaste on hänellä voimakas ja samoin ovat sivuvaikutuksert. 

Hän on väsynyt, voimaton, särkyinen, huimaantuva ja hänellä on heikentynyt koordinaatiokyky. Tuollaiset vaikuttavat mielialaankin. 

Hänen verenpaineensa on huolestuttavan alhainen. 

Hänen on määrä saada vielä kaksi sytostaattiannosta ennen sädehoitoja, mutta tämän vaiheen keskeyttämistä harkitaan.

Sain kantasolusiirteen yhdeksän vuotta sitten. Voin kohtuullisen hyvin, joten perjantaina tuskin nousee esiin mitään erikoista. Sydänlääkäri soittaa lähiaikoina. Häneltä saatan saada verenpainelääkityksen. 

Vaimoni tarvitsee nyt paljon apua ja passaan häntä. Normaalisti minä olen ollut hitaan sorttinen, kun jotakin pyydetään tekemään. Nyt ajattelen, että hän ei pysty elämään kohtuullisen normaaliin tahtiin, jos joutuu jatkuvasti odottamaan. Yritän olla ripeä. Ei se ole hankalaa, kun asia on tärkeä. 

Suhteemme on nyt hyvin symbioottinen, koska hän tarvitsee runsaasti apua. On Riippuvuussuhde on toki 50 avioliittovuoden jälkeen luontaisestikin kiinteä. 

Minulla on voimakas itseohjautumistarve. Siksi palveleminen välillä hermostuttaa. Väsyttääkin. To do -listoja en myöskään haluaisi saada. Onneksi voin käydä kävelyllä. Jos menee pitkään, Saara alkaa kaivata. Välillä rajoitan kävelyni tavallista lyhyemmälle säteelle, jotta pääsen tarvittaessa kohtuullisen nopeasti kotiin. 

Minä en kaipaa hipelyjä enkä sivelyjä. Vaimoni on vastakohta. Normaaleissakin oloissa silittelen häntä ja erityisesti, kun hän haluaa nukahtaa. Olen jo niin ehdollistunut, että jos käymme pitkäksemme, käteni melkein automaattisesti hakeutuu silittelemään hänen olkapäätään. 

Välillä läiskyttelen hänen sääriään. Se auttaa särkyyn. Toisinaan hän pyytää raapimaan jalkojaan. Joskus muinoin hän pyysi minua usein kutittamaan kättään. Jostakin syystä tuo tarve on kadonnut. 

Kotityöt ovat nyt pääsääntöisesti minun kontollani. Ruokaa saatamme laittaa ja pyykätä yhdessä. 

Yritän pitää keittiön tasot siisteinä, koska tiedän sellaisen tuottavan hänelle mielihyvää. 

Keittiön lattiaakin hoksaan välillä lakaista. 

Minun sänkyni vieressä lattialla vallitsee kaaos. On syytä katsoa mihin astuu. Minulla on aikomus tuottaa järjestystä tuolle ongelma-alueelle. Ehkä piakkoin jaksan ryhdistäytyä siihenkin. 

Kuten olen kertonut, kaksi ystäväämme on hiljattain jäänyt leskeksi syövän vuoksi. Välillä mieleeni nousee huoli Saarasta. Toivottavasti tässä ei käy samoin. 

Olisi kauheaa jos tällainen rakkaudella liimattu suhde pian katkeaisi. Tunnen orpoutta jo etukäteen. 

Joskus vääjäämättä toinen lähtee ja toinen jää. 

Taivaan Isä. Ei vielä!

Hissipelleilyä. Missä lienee.

#rakkaus #parisuhde #syöpä #sytostaatit #hoiva #kuolema #sairaus