maanantai 14. elokuuta 2023

Loppukesän kypsää kauneutta

Anna mielesi levätä ja nauti väreistä kuin lempeästä musiikista.

perjantai 11. elokuuta 2023

Presidenttitesti - ketkä Suomen 12 päämiehestä ovat sukulaisiani, osa 3: Svinhufvud

Wikimedia Commons

Pehr Evind Svinhufvud

Seuraavaksi Ukko-Pekka. Viedään nyt talkoita eteenpäin, kun on aloitettu.

Hyvin kaukainen on sukuyhteys häneenkin, mutta Genin mukaan sellainen on. Taas mennään Lilliehöökien kautta.

Svinhufvudin ja minun yhteiset kantaesivanhemmat ovat eilen käsitellyn Märta Pedersdotter Lilliehöökin äidin Ragnhild Andersdotterin äiti Kerstin Esbjörnsdotter (båt), syntynyt 1455 Jöngköpingissä, ja isä Anders Persson. Anders oli syntynyt samana vuonna kuin vaimonsakin.

Kun Kerstin ja Anders syntyivät, Tanska, Norja ja Ruotsi Suomi siihen sisältyen muodostivat Kalmarin unionin, jolla oli yhteinen puolustus, mutta jokaista maata hallittiin omien lakiensa mukaan. Liito ei kuitenkaan ehkäissyt osallistujamaiden välisiä sotia.

Kerstin Esbjörnsdotter (båt) ja Anders Persson

Tässä penkomisessa on sekin hauskuus, että kuva historiasta saa paikoin syvyyttä. Voisi enemmänkin pöyhiä näitä yhteyksiä historian valossa.

torstai 10. elokuuta 2023

Presidenttitesti - ketkä Suomen 12 päämiehestä ovat sukulaisiani, osa 2

Wikimedia Commons

Jatketaan harjoitusta. Seuraavana vuorossa on itse marsalkka.

Kertomukseen sisältyy hyvin synkkä kohta, mutta se ei koske Mannerheimia.

Märta Lilliehöök ja Göran Prytz

Ihmetyttää ja vähän nolottaakin, kun näitä "merkkisukulaisia" näyttää löytyvän, vaikka polveudun tavallisesta rahvaasta.

Syyllisiä ovat alla olevasta kaaviosta löytyvät Märtä Pedersdotter Lilliehöök ja hänen puolisonsa Göran Claesson Prytz. Märtä syntyi 1530 ja kuoli 1597 Jöngköpingissä. Göran puolestaan syntyi 1544 Otterstorpissa samalla suunnalla Ruotsissa ja kuoli 1599 Ahlaisissa.

Göran nai ylhäisemmästä suvusta ja siten tämä sukuyhteys suihkuseurapiireihin syntyi. Märtä oli huomattavasti miestään vanhempi. Ehkä liitto selittyy tarpeesta välttää sinkkuus ja kenties Görania houkuttelivat mahdolliset myötäjäiset. Toki Göran oli aatelismies, mutta ei liene ollut mikään aristokraatti.

Kolmentoista sukupolven päässä minulla on teoreettisesti 512 esivanhempaa. Kaukaista on, mutta yhtä kaukana ovat pariskunnasta tämän hetken muutkin jälkeläiset.

Kymmenen vuotta ennen Märtan syntymää tapahtui Tukholman verilöyly, jolloin Tanskan kuningas Kristian toinen mestautti ruotsalaista ylimystöä pelotellakseen kansaa. Tästä alkoi maan kehitys omaksi valtioksi, kun Ruotsi irtaantui Kalmarin unionista.

Göran nai myöhemmin itseään nuoremman Beata Grelsdotterin.

Märtän ja Göranin ainoa lapsi syntyi vuonna 1580, jolloin äidin on täytynyt olla viisikymppinen. On kai se mahdollista.

Göranin kohtalo oli kauhea. Hän syyllistyi kahteen raskaaseen rikokseen ja hänet teloitettiin rangaistukseksi. Hän tappoi kaksi Beatan kanssa saamaansa tytärtä.

Sukuyhteys Mannerheimiin

Palataan muihin presidentteihin myöhemmin.

keskiviikko 9. elokuuta 2023

Presidenttitesti - ketkä Suomen 12 päämiehestä ovat sukulaisiani, osa 1

Wikimedia Commons
sukulaismies

Osumat

Suomessa on ollut kaksitoista presidenttiä. Olemmeko me "samaa perhettä"?

Geni sen tietää. Onhan noita yhteyksiä.

Sukuyhteydet kiertyvät isänmaan multiin mutta myös belgialaisen kreivin hoviin.

Verisukua ovat:

Sauli Niinistö

Martti Ahtisaari

Urho Kekkonen

Juho Kusti Paasikivi

Carl Gustav Mannerheim

Pehr Evind Svinhufvud

Lauri Kristian Relander

K. J. Ståhlberg

Sukuyhteydet

Niinistön ja minun lähimmät yhteiset esivanhemmat ovat kaaviossa olevien Matti Mikonpoika Vanhatalon ja Karin Heikkilän vanhemmat Michel Mattsson Kleemola tai Klemola (s. noin 1635 Noormarkku ja Liisa Kleemola (s. noin ennen 1644 Noormarkku?).

Näyttävät syntyneen 30-vuotisen sodan aikana. Onkohan läheisiä joutunut ulkomaanmatkalle?

Sukuyhteys Ahtisaareen on aika lyhyt. Yhteiset kantavanhemmat ovat Matti Pekanpoika Karonen (s. 1712 Sakkola) ja Varpu Antintytär os. Leppänen (s. 1711 Vpl. Pyhäjärvi).

Suuri pohjansota oli meneillään, kun syntyivät. Pietari suuri puuhasi uutta pääkaupunkia ei kovinkaan kauaksi.

Evakkoisäni oli kotoisin Vpl. Pyhäjärveltä ja hänen isoäitinsä Sakkolasta. Naapurikuntia olivat.

Kekkonenkin oli kaukainen sukulainen. Yhteiset kantavanhemmat ovat Klemetti Heikinpoika Soini tai Lapveteläinen (s. 1580 jälkeen Ruovesi) ja Elina Olavintytär os. Kahila (s. noin 1570 Virrat).

Sotaisaan aikaan nämäkin syntyivät. Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin ns. 25-vuotinen sota eli pitkä viha 1570 - 1595, joka päättyi Tayssinän rauhaan. Perään tapeltiin nuijasota1596–1597. Kaarel-herttua vehkeili kruunua veljenpojaltaan Sigismundilta

Sitten itse Paasikivi. Nyt mennään tosi kauaksi ja korkealle. Kantavanhemmat ovat kreivi Robert of Flanders, Comte de d'Artois (s. 1029-1032 Wijnendale, Belgia) ja kreivitär Gertrude Adelhead (s. 1028 Schweinfurt, Saksa).

Elettiin aikoja ennen kuin Ville meni ja valloitti Englannin, idän ja lännen kirkot erosivat ja ristiretket alkoivat.

Miten tällainen luokkaretkeily alaspäin on ollut mahdollista?

Kreivit ja kreivittäret ovat tietysti liikkuneet ja avioliitot solmittu kaltaisissaan piireissä. Niinpä sukuyhteys etenee jonkun tanskalaisen prinsessan kautta Ruotsiin, jossa tavataan tunnettuja nimiä kuten Natt och Dag, Bonde ja Birger Jarl. Mukaan kietoutuu suvut Lilliehöök, jolla oli kytköksiä Ruotsin kermaan, ja Prytz, joka ilmeisesti polveutuu saksalaisperäisestä sotaeverstistä. Sukuhaara ulottuu sitten Pohjanlahden tälle puolelle. Samaan suuntaan liikkuu myös eräs pappissuku Wrigstadius. Mukaan kytkeytyy Merikarvialla pappina toiminut pappi Kellander. Jälkipolvi onkin enimmäkseen merikarvialaista rahvasta.

Paasikivellä on samantapainen yhteys kantavanhempiin, mutta taitaa kulkea Latvian kautta.

Taitaa riittää tälle kerralle. Kiinnostavaa kaivaa mennyttä.

Minä olen veljen geenitestin mukaan melkein sataprosenttinen suomalainen. Äitini isän äidin äidin äidin isän äidin äidin äidin äidin äidin isän äiti oli Lilliehöök, jonka kautta useimmat komealta kalskahtavat sukuyhteydet kulkevat.

Vallasverta on vain tippa, mutta sitä kautta avautuu portti ties mihin.

Virheitäkin voi tauluissa olla.

Mutta mukavaa eläkeläisen kaivella menneitä ja kuvitella kummia.

tiistai 8. elokuuta 2023

Selvitin kuinka monelle puoluejohtajalle olen sukua

Kuva Gordon Johnson Pixabaystä

Sukupuuohjelma kertoo ihmeellisiä asioita, jos vain hoksaa kysyä.

Tutkin yhteydet nykyisiin ja heitä edeltäviin puolueiden puheenjohtajiin.
Näille olen Genin mukaan verisukua:

Kokoomus: Alexander Stubb
Perussuomalaiset: Riikka Purra ja Jussi Halla-aho
Vasemmistoliitto: Paavo Arhinmäki
Ruotsalaiset: Anna-Maja Henriksson
Liike Nyt: Hjallis Harkimo

Mitä tästä opimme?

Olemme yhtä suurta perhettä!

Voi olla, että olisi tullut enemmänkin osumia, mutta joillakin on osa tiedoista salattuja. Lähisukulaisia ei löytyneistä ole kukaan. Genistä luultavasti myös puuttuu tietoja.

Yhteys johonkin saattaa olla hyvinkin kaukainen, mutta jossakin on joskus ollut pariskunta, josta hän ja minä polveudumme. Jos heitä ei olisi ollut, ei olisi ollut meitä eikä monia muitakaan.

Tunnustan, että perussuomalaiset johtajat nostattavat karvojani pystyyn. Kun ajattelen, että he ovat sukulaisiani, asenteeni pehmenee. Pitää sukulaisten kanssa pysyä ainakin puheväleissä. On syytä yrittää ymmärtää asioita heidänkin näkökulmistaan ja muidenkin.

Tässä yksi sukuyhteysesimerkki:

Ristiretkien aikoihin Suomessa asui vain 10.000 - 20.000 ihmistä. Lapsia on syntynyt paljon, jos toki kuollutkin. Sukupolvien saatossa haarat laajenevat nopeasti. Kuinka paljon yhteyksiä löytyisikään, jos kirkonkirjat ulottuisivat.

Maailman meno yrittää jakaa kansaa.

Yritetään olla ihmisiksi ja siivota puheenparttamme.

Genin parissa on mukava puuhata. Tätäkin ihmeellisempiä yhteyksiä on löytynyt, mutta ehkä niistä joskus toiste.

maanantai 7. elokuuta 2023

Klovneria on vanhaa maailmankulttuuria, mutta ovatko pellehypyt Suomen lahja ihmiskunnalle?

Kuva gregory Pixabaystä

Ovatko suomalaiset keksineet pellehypyt.

Muistan nähneeni joskus 60-luvulla pellehyppääjiä Sääksissä Nurmijärvellä. Muistan heillä olleen hassuja taiteilijanimiä. Legendaariset Jerobeam Salakyttä ja Liukas Lätkä saattoivat olla silloin tositoimissa.

Klovnit hulluttelevat kömpelösti ja viihdyttävät katsojia. Kulttuuriin voi kuitenkin liittyä myös surumielisyyttä ja jopa kauhua. Pellehypyt vaikuttaisivat olevan saman kulttuurin jatketta, mutta taitavat pysytellä hupipuolella.

Ensimmäiset pellehyppykilpailu järjestettiin vuonna 1950 Helsingissä. Asialla oli Uimahyppääjien kerho Härveli, joka toimii yhä.

Oliko tuo myös maailman ensimmäinen pellehyppykilpailu?

Olen penkonut nettiä ja vaikuttaa siltä, että tämä on ihan suomalaisen kulttuurin lahja maailmalle. Tosin harrastajien määrä lienee vähäinen.

Laji nuupahti välillä, mutta alkoi elpyä 90-luvulla. Alla video SM-kisoista.

3:20

Pellehyppyjen SM-kisat -Show 7.11-8.11.2015

Pellehypyn grand old man on ollut 90-luvulta lähtien Osmo Meskanen alias Jerobeam Salakyttä. Meskasen vetämä pellehyppyryhmä otti käyttöön nimen Jerobeam Salakyttä Team. Jerobeam itse on lopettanut hyppelyn.

Ryhmän taiteilijoita ovat mm. Werneri Wetelä, Ludwig Löysä, Aurajoen Tarzan ja Mooses Totta.

Tässä Jerobeam Salakyttä Teamin matkakertomus "kulttuurinvientikeikasta" Amerikkaan. Hypyt alkavat 21-22 minuutin kohdalta.

Pellehypyn suurlähettiläät - Jerobeam Salakyttä Team

Luulen kuulleeni nimen Jerobeam Salakyttä jo muinoin Sääksissä. Hyppyryhmä on ehkä ottanut vanhan tunnetun nimen käyttöön tai sitten muistan väärin.

Olin kuvitellut, että pellehyppääjäksi voi ruveta kuka vain, mutta taitavat olla huvittelevia uimahyppääjiä. Kadunmiehelle lajin aloittaminen voisi ollakin riskialtista. Sitäpaitsi lajissa on hieman stunttimaisia piirteitä.

No mutta katsokaas tätä: