Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Minulla säteilee - vihdoinkin

Kävin gammakuvauksessa tänä aamuna Meikussa. Tarkoituksena on selvittää, ovatko sytostaatit vaikuttaneet sydämeni pumppausvoimaan. Samalla otettiin sydänfilmi.

Minulle annettiin ensin suoneen ainetta, joka leimaa punasolut. Kanyyli saatiit toimimaan toisella koitoksella. Tuntui kuin koirashoitaja olisi ollut pikkuisen naispuolisia kömpelömpi, mutta saattaa olla kuvittelua.

Sitten piti odottaa puolituntisen verran. Valitettavasti jouduin odotushuoneeseen, enkä päässyt pitkälleni odottamaan. Väsytti niin, kun piti olla paikalla ennen kahdeksaa. Tilan nurkassa tosin oli sairaalasänky, mutta en kehdannut mennä sille huilimaan.

Sitten sain radioaktiivista ainetta, joka kiinnittyy punasoluihin. Tänään en saa pitää lapsia sylissä yli puolta tuntia, mutta eipä ole nuoria vieraita tulossakaan.

Kuvaus tapahtui taas futuristisessa laitteessa, jonka sydämessä en tällä kertaa kuitenkaan liukunut edestakaisin kuten PET/TT-skannauksessa. Sydäntäni kuvasi suorakaiteen muotoinen laite, joka oli lähellä rintaani. Operaatio kesti 15-20 minuuttia. Olisi ollut mukava ottaa nokoset, mutta meluisan musiikkiaseman ohjelma häiritsi. En hoksannut pyyttää kanavan vaihtoa tai sammuttamista ennen toimituksen alkua.

Lääkäri soittaa minulle perjantaina tulokset.


Pitäisi uskaltaa mennä vaakaan. Pelkään, että lähestyn mirrimiehen lukemia eli yli sataa kiloa. Tänäänkin retkahdin kräämimunkkiin kahvin kera sairaalan kanttiinissa. Olemme vaimon kanssa ajatelleet aloittaa painonpudotuksen loman jälkeen. Matkoilla se on hankalaa. So se varmaan auttaisi, jos minimoisi vehnän ja sokerin käyttämisen. Ehkä voisin tuomita itseni kantamaan mirriä kunnes paino on alle yhdeksänkymmenen.


 Chef K laittoi meille herkullisen lounaa. Kreikkalaisia lihapullia ja tsatsikia perunoiden sekä parsakaalia. Nam! Eilen mainitsemani keitto ei muuten ollut tehty parsasta vaan purjosta.

 













8 kommenttia:

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos viestistä Kerttu. Minullakin on kaksi työkaveria, jotka ovat laihtuneet karppauksella. Toinen vaikuttaa jääneen pysyvästikin hoikaksi. Minäkin sain aikoinaan Kiloklubin avulla parisenkymmentä kiloa putoamaan. Ongelma tuntuu olevan siinä miten saa painon vakiintumaan tietylle tasolle. Minulla se ei onnistunut ja paino tuli takaisin. Ehkä olisi pitänyt edelleen jatkaa syömisten kirjaamista.

Maria kirjoitti...

Ruotsalainen Andreas Eenfeld on kirjoittanut ruotsiksi kirjan karppauksesta, se on Ruotsissa LCHF- Ruokavalio
Kirjan nimi on **Matrevolation ja tätä kirjaa saa myös suomeksi nimellä **Ruokavallankumous. Suosittelisin tätä kirjaa karrpauksesta kiinnostuneelle ja varsinkin aloittelijalle. Sitten myöhemmässä vaiheessa voi ostaa muitakin kirjoja kunhan ensin pääsee alkuun. -. Mutta on hyvä muistaa että kaikille ei käy välttämättä sama. siis esim. jos on kannanmunille allerginen, sen kanssa saa olla varovainen. - Monet snoo että he on tunteneet itsensä terveemmäksi ja virkeämmäksi kun ovat karpanneet ja paino on pudonnut. - Mutta on hyvä muistaa, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi kaikille. / Terv. Kerttu

Maria kirjoitti...

Ruotsalaisen lääkärin Andreas Eenfeldin löydät Facebookista nimellä Kostdoktorn
Ja myös Suomessa on lääkäri joka suosittelee karppausta, myös hänet löydät Facebookista nimellä Antti Heikklä- Ps. Tässähän olis aihe josta voisit kirjoittaa, että miten tämä uusi ruokavalio lähtee menemään ja minkälainen vaikutus sillä on sinuun ja koko perheeseesi- Hyvää jatkoa! / Terv. Kerttu

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos tiedoista ja vinkistä Kerttu. Olen isäni puolelta kannakselaista sukujuurta ja siten minulla on itäsuomalainen taipumus korkeaan kolesteroliin. Epäilen ettei karppaus olisi tuosta syystä hyvä valinta minulle.

Maria kirjoitti...

Minulla oli vaan hyvä tarkoitus, kun annoin tätä tietoa karppauksesta. Mutta eihän se karppaus ole kutenkaan koko totuus oikeasta ravinnosta. Ja se on kuitenkin niin, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi kaikille. / Terv. Kerttu

Anonyymi kirjoitti...

Kuule Heikki, keskity nyt ennemmin syömään mahdollisimman monipuolisesti ja terveellisesti, lautasmallin mukaan. Vaihda ruokalautanen pienemmäksi, syö säännöllisesti, suosi kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Sulla on niin lyhyt aika hoidoista, että älä rasita elimistöäsi nyt millään karppauksella tai muullakaan ihmediettauksella. Anna elimistölle aikaa toipua. Annoskokoja pienentämällä paino putoaa hitaasti, mutta varmasti. Mä suosittelen lainaamaan kirjastosta Duodecimin kirjan Laihdu pysyvästi hallitse painoasi. Olen itse aloittanut sen ohjeilla laihduttamisen omien syöpähoitojeni jälkeen, nyt kun vihdoin viimein sain luvan laihduttaa.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos taas Maria. Kyllä minun toki on syytä hiilareita välttää, ainakin valkoista viljaa.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos kovasti vinkistäsi. Luulenpa lainaavani tuon kirjan, kun olen taas kotona. Kauanko sinulla kesti hoitojen loppumisesta, että sait luvan laihduttaa.