Ruotsissa koronaepidemia on pidemmällä kuin Suomessa, mutta toimenpiteet ovat olleet lievempiä kuin täällä. Suomessa halutaan varmistaa, että tehohoitokapasiteetti tulee riittämään sitä tarvitseville, ja siksi erilaisin toimin pyritään hidastamaan viruksen leviämistä. Silti ilmeisesti joudutaan äärirajoille. Suomessa on ryhdytty ankariin toimiin varmuuden vuoksi, Ruotsissa otaan enemmän riskejä. Suomessakaan ei olla menty yhtä pitkälle kuin esimerkiksi Ranskassa, mikä perustunee siihen, että maamme on harvaan asuttu.
Ruotsin tehohoitokapasiteetti riittää 526 hengelle (Expressen 21.3.). Tasoa pyritään varmasti kasvattamaan. Tuo määrä ei riittäisi varmasti Suomessakaan, mikäli epidemia etenee suunnilleen arvioidusti.
Ruotsissa suunnitellaan nyt kokoontumisten rajaamista 50 henkeen, kun Suomessa maksimi on 10 henkeä. Tukholman seudulla tilanne on muuta maata huonompi. Pääkaupunkiseudulta saa edelleen matkustaa muualle Ruotsiin. Hiihtokeskukset saavat yhä okka auki. Riskinä on, että virus leviäminen voimistuu muualle lomailijoiden mukana. Ruotsissa ei tietääkseni ole koulujakaan suljettu.
Joku arveli, että Ruotsin talous voisi näin elpyä nopeammin, kun epidemia on voitettu. Voi olla, että naapurimaassa voidaan selvitä suhteellisesti vähemmillä konkursseilla ja palkanmenetyksillä kuin täällä. Jos virus tarttuu ajan mittaan toimista riippumatta yhtä suureen osaan kansalaisista ja ihmisiä kuolee joka tapauksessa suunnilleen saman verran, Ruotsi saattaa voittaa taloudellisesti, kun toimii niin kuin tuntuu toimivan.
Kuinka varmoja voimme olla? Jos virus leviää suhteessa laajemmin kuin täällä, eikä tehohoitokapasiteettia saada riittävästi nostetuksi, ruotsalaiset joutuvat maksamaan kalliin inhimillisen hinnan linjastaan. Onko edes varmaa, että taloudellinen lopputulos on parempi?
Poliittiset toimenpiteet koronaepidemiaan ovat kuin sijoitustoimintaa. Kannattaako panokset panna varmoihin kohteisiin vai riskipitoisiin? Jälkimmäisiin panostamalla voi voittaa enemmän, mutta myös menettää suuren osan sijoitetuista varoista. Järkevä riskisijoittaja harkitsee, kestääkö hänen taloutensa , jos panos menetetään.
Koronavirusepidemiassa ei kuitenkaan ole kyse vain rahasta vaan myös ihmishengistä. Konkurssi ja työn menettäminen aiheuttavat myös kärsimystä.
Asioita on vaikea saada samalle mitta-asteikolle.
Loppukevennyksiä:
Kun tulee ulkoa, on pestävä kädet. Ensin on tartuttava hanaan. Sitten kädet veteen ja saippua käyttöön. Sitten hana kiinni. Hanaan saattoi kuitenkin tarttua koronavirus, kun sitä kosketti ennen pesua. On pestävä taas kädet. Suljettava hana. Pestävä kädet. Suljettava hana. Pestävä käden. Suljettava hana ja niin edelleen. Milloin voi lopettaa?
Ensi kesänä olemme pitkätukkaista väkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti