Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 4. elokuuta 2020

Hamsteri on tyytyväinen

Kolmas kerta toden sanoi, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Lähdin lauantaina mustikkaan riittävän kauaksi eli noin 40 kilometrin päähän Turusta.


Seutu oli hyvin harvaan asuttua, miltei korpea, kansallispuiston aluetta tai sen liepeitä. Nyt oli marjoja poimittavaksi. Pakastimeen ei enempää juuri mahtuisikaan.

Yksin mustikassa oleminen on miltei meditatiivinen kokemus. Hiki nousee pintaan ja valuu silmiin, mikä tuntuu todella ikävältä. Kivaa on istua mättäällä ja poimia marjoja, tai olla pitkällään kyynerpäähän nojaten, olla kuin isänmaan sylissä.

Näissäkin metsissä oli käyty, mutta vielä riitti poimittavaa.


Rinnassa oleva pieni hamsteri on tyytyväinen, kun on saatu saalista. Surettaa kun metsään jäi niin paljon poimittavaa. Tekisi mieli ostaa toinen pakastin, johon voisi kerätä lisää mustikoita ja sitten myös sieniä.

Ei kommentteja: