Paljastus

Lupasin äskettäin tulla kaapista ulos - kuten sanonta kuuluu, joskin nykyään yleensä toisen asian yhteydessä.

Kirjoitukseni pakko-oireisesta häiriöstäni julkaistiin otsikolla "Erityisen herkkä omatunto" Päivämiehen blogissani 26. tätä kuuta.  Erittelen artikkelissa kyseisen oireyhtymän vaikutusta uskonelämääni ja omaantuntooni.

Ajattelin ulostuloni auttavan kaltaisiani ja saamani palaute kertoo niin käyneen. Olen iloinen siitä.

Alan käsitellä tässä blogissani vaivaani maallisesta näkökulmasta. Toivon näiden artikkelieni tuovan lohtua kaltaisilleni ja antavan tietoa niille, joille ilmiö on tuntematon.

OBC (obsessive-compulsive disorder) ilmenee minulla muun muassa tarkistelemispakkona. Kotoa lähteminen voi olla minulle vaikeaa. Hellan ja hanojen tarkistamisen pakko saattaa viedä minut kierteeseen. Nämä tarkistukset ovat tietenkin normaaleja toimintoja, kun ne tehdään kerran. Minä alan epäillä niiden jälkeen, että en tehnyt niitä kunnolla ja minun on tehtävä ne uudestaan. Sitten menen ovelle ja vaikka järkeni sanoo kaiken olevan kunnossa, jokin pakottava voima määrää minut tarkistamaan uudestaan. Joskus selviän ongelmasta riuhtaisemalla itseni irti eli lähtemällä vastoin pakottavaa tunnettani. Kun olen päässyt liikkeelle, ajatus yleensä katoaa mielestäni..

Onneksi olen saanut apua ongelmaani ja pystyn nyt lähtemään kotoani tekemällä vain normaalit tarkistukset tai niiden lisäksi vain ehkä yhden kierroksen.

Luulen, että en ole ainoa pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä, joka häpeää ongelmaansa. Saatan kuulla vakuutettavan ja itsekin tulla sanoneeksi, että kyse ei ole kummemmasta kuin jostakin fyysisestä vaivasta, johon on käytettävä jotakin lääkettä. Ei vaiva siltä tunnu. Kyse on mielenterveyden ongelmasta, joka tuntuu kunniattomalta. Siksi minä olen pyrkinyt salaamaan ongelmani. Kuulen korvissani lauseen "Hänellähän on mielenterveyden ongelmia ...". Tämä ajatus alentaa minut mielessäni muita huonommaksi. Minä en ole muiden arvoinen tästä syystä. Minussa on iso vika eikä asiaan kannata sen enempää vatvoa, kuvittelen ajateltavan.

Olen nyt tullut julkisuuteen vaivastani. Olen eläkkeellä, joten minun ei tarvitse pelätä työnhakutilanteita, joissa mahdollinen työnantaja saattaa katsoa, mitä verkko minusta kertoo.

Arpa on heitetty!