Harvinainen asiakas

Muuttoväsymys haihtuu kovin hitaasti. Etenemme nyt hissutellen.

Yritin eilen ostaa kahdesta täkäläisestä apteekista Sandimmunia, jota syön käänteishyljinnän torjumiseksi. En saanut kummastakaan, vaikka toinen oli Yliopiston Apteekki. Asia ihmetyttää, koska Turku on se toinen paikka Suomessa, jossa annetaan kantasolusiirteitä. Lääke pantiin tilaukseen. Huomenna minun pitäisi saada asiasta ilmoitus tekstiviestinä.

Herttoniemen Apteekki palveli minua oikein hyvin, vaikka olin heidän ainoa leukemia-asiakkaansa. Pitivät tavaraa varastossa minua varten. Varmaan täälläkin jokin alkaa, jos alan käydä säännöllisesti.

Tilanne on ymmärrettävä, koska leukemiadiagnooseja tehdään vain luokkaa kolmesataa vuodessa Suomessa. Tuleekohan minusta Turun Yliopiston Apteekin ainoa leukemia-asiakas.


Tänään saimme lisää korkkipinnoitetta makuuhuoneemme lattiaa varten.

Tästä tulee makuuhuoneemme. Raivastin hieman tilaa tästä tänään.  

Etsimme kaapistoa, ostimme lehmää

Meillä on vielä olohuoneessa pahvilaatikoita, joissa on astioita. Emme pääse laatikkokasasta eroon ennen kuin olemme löytäneet keittiöön lisäkaapiston. Jos löydämme uuden, johon miellymme, voimme joutua odottamaan toimitusta jopa viisi viikkoa.

Asumme tällä hetkellä kaksiossa, koska tulevan makuuhuoneemme lattian pinnoitus on kesken. Tavara loppui kesken ja sitä odotellaan. Huone on täynnä remonttikalustoa. Hyvä näinkin. Eihän meitä ole kuin kaksi.

Raisio on jättiläismäinen kauppakeskittymä, ja Turusta on sinne vain kivenheiton matka. Vierailimme tänään alueella paikassa, jossa on samassa rakennuksessa neljä huonekaluliikettä: Juurikivi, Kruunukaluste, Stemma ja Vepsäläinen. Kävimme näistä kolmessa.

Emme tiedä vielä, olemmeko löytäneet kaapiston. Tarjolla on palikkasarjoja, joista pitää poimia tarpeelliseksi katsottavat osat. Sen myötä selviää hintakin. Meidän pitäisi nyt askarrella vaihtoehtoisia virtuaalikokonaisuuksia ja laskea niille hintoja. Yltäkylläisessä maassa ostaminen on vaikeaa.

Onneksi ainakin osaan kalusteista saa kokoamispalvelun. Minun on parasta pitää sormeni erossa litteistä laatikoista.

Vaimoni ihastui Vepsäläisen löytöosastolla olevaan lehmännahkaan. Ostimme sen. Emme aio hankkia hirvensarvia seinälle.

Paluumatkalla poikkesimme Länsikeskuksessa Talouspörssissä. Liike myy kitschiä ja tarpeistoa. Ostimme tarpeistoa. Vaimoni halusi neljä pelargoniaa, kun ne sai kympillä. Toki mummolassa niitäkin tarvitaan.

Elossa vuodesta 1954

Perussinisille?

Kaksi vanhinta lastenlastamme on aloittanut lukion, toinen Turussa ja toinen Naantalissa. Turussa aloittaneen opinahjo on Puutarhakadulla, jolla mekin asumme. Saimme tänään mieluisan vieraan viettämään hyppytuntiaan. Eilenkin meillä kävi kolme lastenlasta vanhempineen ilahduttamassa iltaamme.

Elomme sujuu Turussa mukavissa merkeissä.

Juonittelen itseäni vastaan

Lainasin eilen kirjastosta vain yhden kirjan. Pari muutakin olisin voinut ottaa, mutta pidättäydyin. Kuten olen aikaisemmin tuonut ilmi, minulla on taipumus kerätä lukemattomia kirjoja ympärilleni. Osan toki luen ja osasta osan. Turhan moni jää lukematta.

Minun pitäisi asettaa itselleni rajattu verkkoaika, niin jäisi aikaa lukemiseen. Netissä oleminen on kuitenkin vuorovaikutteista. Ei tosin kaikki. Lukeminen on leppoisampaa ja virittää kuvia mieleen.

Turun pääkirjasto on aika mukavan päiväkävelymatkan päässä uudesta kodistamme. Jos lainaan vain yhden kirjan kerrallaan, tulen ehkä lukeneeksi useamman loppuun asti. Kukaan ei tosin käske lukemaan kaikkia loppuun. Jotenkin vain tuntuu siltä, että kirjat pitäisi lukea loppuun. Tietokirjoja voisi lukea myös poimien, mutta luku luvulta lukeminen on juuttunut selkäytimeen. Oppiikohan vanha hauva uusia temppuja.

Jos otan tavakseni lainata vain yhden kirjan kerrallaan, tulen luultavasti käymään useammin kirjastossa ja tulen myös päiväkävelleeksi ahkerasti. Osaan ehkä päättää nopeammin, onko tietty kirja kiinnostava ja lähteä tarvittaessa vaihtokävelylle.

Aina kun löydän useita kiinnostavia kirjoja, voisin lainata niistä vain yhden ja valokuvata muut tulevan varalle.

Saankohan näin narratuksi itseni kävelmään.

Turun ja turkulaisuuden ytimessä

Uusi kotimme on Turun seitsemännessä kaupunginosassa, joka kuuluu suuralue ykköseen (Keskusta). Seiska muodostaa yhdessä kutosen kanssa Turun ydinkeskustan. Täällä näet missä kaupunginosamme ja osa kuutosta sijaitsee.

Lähellä kesäisin asuva ystävämme tuli meille aamupäivän puolella. Yhden jälkeen meille tuli naanatalilainen ystäväparikunta lounaalle ja hakemaan lainassa olleita työmaatikkaita. Naapurimmekin jäi viettämään iltapäivää kanssamme.

Istuimme ja paransimme maailmaa. Hauskaa tämä seniorina oleminen. Me eläkeläiset istuimme kaikessa rauhassa ja työaikaan juttelemassa mukavia.

Tapaamiseemme juontui yllättävä jatko. Ystäväpariskunnan lastenlasten toinen isoäiti asuu aivan lähellä meitä. Pääsimme naantalilaisten mukana hänen luokseen katsomaan hänen keittiössään olevaa Kvik-kaapistoa, joka olikin oikein sopivan tuntuinen meille. Täytyypä lähteä käymään Kvik-liikkeessä.

Emäntämme osoittautui henkilöksi, jonka kanssa juttu kulkee sujuvasti alusta lähtien. Ennen pitkää olimme kaikki viisi istumassa pöydän ääressä. Emäntä vaikutti joko paljasjalkaiselta tai pitkään täällä asuneelta.

Myöhemmin emännän kumppani saapui paikalle. Tämä osoittautui minulle tutuksi kasvoksi vuodesta 1973-lähtien. Hän on tunnetun P-kirjaimella alkavan periturkulaisen poliitikkosuvun kauppatieteisiin hairahtunut jäsen. Tuolloin hän toimi assistenttina opinahjossani ja myöhemmin pitkään professorina samassa laitoksessa.

Olen ollut myöhemmin Helsingin kauppakorkeakoulussa kuuntelemassa yleisöluentoja, joista hän piti yhden. Meillä on ollut kerran 90-luvulla kahvila Ekbergillä Helsingissä kahdenkeskinen neuvottelu, joka ei johtanut mihinkään. Ei emeritus tietenkään minua muistanut.

Keskustelu jatkui kuin vanhojen tuttujen kesken. Muistelimme P:n kanssa oppilaitoksemme 70-lukuisia opettajia. Kuulin että kauppakorkeakoulun alumnit kokoontuvat vuosikerroittain ja että useita laillani vuonna 1973 alottaneita on osallistunut.

Saimme kahviakin sekä pipareita ja herneenpalkoja.

Tämä oli jo toinen leppoisa eläkeläistapaaminen tänään.

Palatessamme lähdimme saman tien täkäläiseen uuteen hienoon pääkirjastoon hankkimaan kortit.

Jätin viime torstaina Hesan pääkirjastoon Säädyllisen murhenäytelmän, jota en ollut vielä lukenut loppuun.

Olin tarkistanut, että täkäläisen pääkirjaston varastossa on yksi kappale kyseistä Helvi Hämäläisen kirjaa. Tilasin neuvontatiskillä sen haettavaksi varastokirjastosta. Minulle kerrottiin, että sen voisi lainata aikaisintaan huomenna.

Kun pyörimme vaimoni kanssa kirjaston toisessa kerroksessa, sain tekstiviestin siitä, että varaukseni olikin jo noudettavissa. Palasin neuvontaan, mutta minulle sanottiin kirjan olevan vielä vanhan puolen neuvonnassa. Lisättiin, että se saattaa tulla vastaan, kun menen vanhaan päätyyn. Kun saavuin sinne, kirja oli jo lähtenyt.

En muista, olenko käynyt kertaakaan vanhassa osassa sitten 70-luvun. Oli jännää käydä vanhassa, mutta tutun oloisessa miljöössä.

Sain kirjani palattuani lähtöpisteeseemme. Lähdimme kun koitti sulkemisaika.

Ihmeitä on tapahtunut

Tällaisessa remontti- ja muuttotilanteessa kirkastuu erityisesti kuinka merkityksellistä on, ettei meidän vaimoni kanssa tarvitse ponnistella kaksin. Olemme syvästi kiitollisia perhe-, ystävä- ja sukupiirillemme.

Meille alkoi valjeta perjantaina matkalla Turkuun, että muuttokuorman purkaminen tulisi venymään pitkälle yöhön meidän ja kahden muuttomiehen varassa. Vaimoni hälytti apuvoimia ja heidän avullaan tavarat oli siirretty illalla yhdentoista tienoissa.

Muuttomme ajoittui huomiota herättävien luonnonilmiöiden väliin. Muuttopäivänä perjantaina näimme vaikuttavan merisumupilven ryömivän Helsingin ylle. Lauantaina oli pääkaupunkiseudulla pokkeuksellisen raju Kiira-myrsky. Ihmisiä oli jopa kehotettu siirtymään sisätiloihin.

Muuttokuormaa

Puutarhakadulla oli tehty muuttoa edeltävänä päivänä huikea urakka tilan raivaamiseksi muuttokuormalle.

Lauantaina tapahtui uusi ihme. Valtavasti tavaraa etsiytyi laatikoista parempiin paikkoihin, keittiölaitteita saatiin käyttökuntoon ja kylpyhuoneen koukut ja muut sellaiset ilmestyivät paikoilleen.

Työtaso odottaa vielä toista lakkausta.

Tänään olemme olleet ystävämme luona lounaalla. Saimme taas rakkautta osaksemme. Olimme aivan uupuneita.

Tämä kuva symboloi hyvin tämänhetkistä elämäntilannettamme. Tarvitsen taskuuni vain yhden avaimen. Voisin hankkia kauniimman perän.

Lähtöspektaakkeli

Merisumu juhlisti lähtöämme hienolla näytöksellä eilen.

Ovi kiinni

Huh huh, olipa se päivä

Ystävämme ja perhepiirimme olivat saaneet paljon aikaan Puutarhakadun asunnossa. Oli siistiä, tavaroita järjestelty ja keittiötäkin laitettu valmiimmaksi. Lähtöpäässäkin saimme apua.

Tavarat ovat nyt Puutarhakadun kodissa. Herttoniemen kodin olemme jättäneet.

Tämän yön nukumme kuitenkin Naantalissa esikoisemme perheen parissa.

Viimeinen yö

Kävin tänään toimittamassa kirjoja Baltia-keskuksen kirjastoon, jossa valitsevat heiltä mahdollisesti puuttuvia kokoelmiinsa ja laittavat muita myyntiin Martin markkinoilla. Kävin myös toimittamassa  hieman tavaraa koululle ja Helsingin pääkirjastossa tekemässä loppuselvityksen.

Kalasataman tunneli on avattu idästä länteen tuleville. Ajoin ensimmäistä kertaa sen läpi. Päinvastaiseen suuntaan on mentävä vielä mutkan kautta.

Kahden poikamme task force kävi kuljettamassa kierrätyskeskukselle kelpaamattomia tavaroita alakertaan valmiiksi huomisaamuista noutoa varten. Yksi iso kaappi jäi odottamaan lähtökerroksen porrastasanteelle.

Pojat saivat vietyä hissillä pari sellaistakin hyllyä, jollaisia eiliset kierrätysmiehet veivät portaita pitkin.

Parisänkymme odottaa nyt purettuna lähtöä Turkuun. Päätimmekin ottaa sen mukaan.

Kävimme viimeisellä herttoniemeläispäivällisellä viitoskerroksessa, jonne meidät oli kutsuttu lähtömme vuoksi. Lämpimät kiitokset teille L. ja V.! On surullista jättää näin hieno naapurusto.

Edessämme on viimeinen yö tässä kodissa.

Kierrätys kiersi kangerrellen

Kätevää pakkausmateriaalia

Suuret kiitokset taas ystäville avusta! Meillä oli toissapäivänä kaksi ja tänään yksi tomera pakkaaja keventämässä kuormaamme.

Purettava

Vaimoni oli tilannut tälle illalle Kierrätyskeskuksesta miehet hakemaan huonekaluja ja muuta tavaraa.   Ajattelimme, että helpotamme muuttoamme näin. Emme tarvitse kaikkea ja osan seuraajista hommaamme Turusta tai sen liepeiltä.

Vaimoni oli tilatessaan kuvannut tavarakokonaisuutta. Hänelle oli kerrottu, että miehet valitsevat, mitä ottavat.

Lähdössä oli kirjahyllyjä, pari toimistokaappia, lipasto, kaappi, parisänky sekä kirjoja ja vaatteita.

On hienoa, että tarpeettomaksi käyneen tavaran kierrätykseen on olemassa organisaatio. Meidän kannalta operaatio jäi tyngäksi.

Paikalle saapui kaksi kaapin kokoista miestä, mikä näytti lupaavalta. He vaikuttivat kuitenkin aika innottomilta ottamaan tavaraa. He sanoivat ottavansa vain sellaista tavaraa, mistä pääsee eroon, mikä on hyvin ymmärrettävää.

Kävi kuitenkin ilmi, että kavereille oli annettu tehtäväksi hakea tavaraa Kirkkonummelta, Arabianrannasta, meiltä Herttoniemestä, Suomenojalta ja viimeksi Malmilta. Toisen kohteen ja meidän välillä he olivat käyneet Kyläsaaressa. Heidän vuoronsa oli alkanut klo 14 ja sen oli määrä päättyä klo 21.

Miehet sanoivat, että heidän käytettäväksi oli suunniteltu vain viisitoista minuuttia tavaran valitsemiseen ja kantamiseen kutakin noutopaikkaa kohden. He kertoivat myös, ettei autossa ole enää paljoa tilaa.

Kotimme on virallisesti seitsemännessä, mutta oikeasti kahdeksannessa kerroksessa. He veivät neljä aika kapeaa kirjahyllyä ja seitsemän laatikkoa tavaraa. Parisänky olisi pitänyt purkaa. Heillä ei ollut työvälineitä eikä aikaa. Hyvä näinkin. Palvelu on ilmaista.

Kantomiesten mukaan yhden kirjahyllyn vieminen autoon keski kymmenen minuuttia. Siitä voi päätellä, että olivat meille anteliaita  aikansa suhteen. Eivät olleet ehtineet käydä edes syömässä. Ottivat mieluusti vaimoni antamat välipalapatukat vastaan.

Meille jäi kuitenkin monta tarpeetonta ja isoa esinettä. Meille jäi ongelma.

Onneksi monet yritykseen saa yhteyden vielä iltapuolella. Soitin kahteen noutopalveluun ja juttelin yhden chat-palvelussa. Roinat Pois M&T:llä ei ollut aikaa tälle viikolle. Lassila @ Tikanojan Helpponoudolla oli rajoituksia sen suhteen, mitä vievät. Chat-palvelija ei osannut antaa hyväksyttäviä mittoja kuljetettaville kirjahyllyille. Suomen Pakukuljetukselta järjestyi aika perjantaiksi aamupäivälle. Teimme kaupat.

Valitun noutajan 150 euron pakettiin kuuluu siihenkin vain varttitunti kantoaikaa. Tavaraa saa olla kolme kuutiota. Rajanylitykset maksavat lisää. He kuitenkin vietä kaiken ja purkavatkin tarvittaessa. Kelvollinen tavara menee kierrätykseen ja loput Kivikon Sorttiasemalle.

Ongelma tuntuu ratkenneen. Vireillä on myös operaatio "Tavarat etukäteen alas".

Pizzataksi toi lounasta pakkaajille

Tämän maiseman menetämme ylihuomenna

 

Saattaen vaihdettava

Olimme vaimoni kanssa tänään kontrollikeskustelussa Meikussa. Toipuminen tuntuu yhä edistyvän niin hyvin kuin on mahdollista.

Mitä pidemmälle elän, sitä pienempi on leukemian uusiutumisriski. En voi kuin hämmästellä, että olen tässä.

Sandimmun-annostusta pienennetään hieman ja syksyn mittaan se saatetaan ajaa kokonaan alas. Jos käänteishyljintäoireita ilmenee, lääke otetaan uudelleen käyttöön.

Kysyin lääkäriltä, tuleeko vieraan veren ja omien kudosteni välinen ristiriita aiheuttamaan väsymystä tappiin asti. Tulee, sanoi lääkäri. Hän täsmensi asian johtuvan siitä, että vieraalta saatu immuunijärjestelmäni on aktivoituneempi kuin omani olisi. No, hyvä näinkin.

Meistä syöpäläisistä pidetään todella hyvää huolta. Meikun hemapoli haluaa varmistaa, että siirtyminen TYKS:n hoiviin toteutuu hyvin. Käyn syksyllä  antamassa verinäytteenTykslabissa, mutta tulokset tarkistetaan Helsingissä. Tulen joulukuussa puolitoistavuotiskeskusteluun Meikkuun. Sen jälkeen kai alkavat hellittää otetta.

Jos TYKS ei ota minuun syksyn mittaan yhteyttä, voin kannella Meikkuun. Voin edelleen soittaa siirrehoitajalle, jos huolia ilmenee. Meikussa minut tunnetaan.

Kuulin, että siirrepotilaan valvonnan vastaanottaminen saattaa olla TYKS:lle aika uutta, koska siellä annetaan siirteitä ja Turkuun ilmeisesti muuttaa harvoin muualta leukemiatoipilaita.

Elämäni normalisoituu ajan mittaan siinä suhteessa, että kontrolli alkaa vähitellen perustua mahdollisesti ilmaantuviin oireisiin. Aina voi jotakin tulla, mutta hyvältä näyttää toistaiseksi.

Minulla on paljon aihetta kiitollisuuteen.


PS: Sanapari "saattaen vaihdettava" saattaa kuulostaa tutulta. Alkuperäinen merkitys selviää täältä.

Muutto siirtyy ...

... päivän eteenpäin.

Uudessa kodissamme on niin paljon pölyä, että päätimme ottaa pienen aikalisän. Yritämme tilata torstaille siivouksen. Toivottavasti saamme perjantaiksi muuttoauton miehistöineen.

Muuttopalvelu on luottamusbisnestä. Hintahaarukka näyttää olevan laaja.

Valitseminen on hankalaa. Isolla yrityksellä on rutinoidut prosessit ja hyvä kalusto. Tilaaja joutuu kuitenkin maksamaan brändistä ja hallintokuluista.

Pieni yritys voi kuitenkin hoitaa koko urakan aivan hyvin ja kohtuullisella hinnalla. Tarvitsemme vain tilavan kuljetusauton, kahdet kädet, joista vähintään toiset ohjaavat, ja vakuutukset turvaksi.

Lattiamiehemme on aloittava yrittäjä. Hän on tehnyt hyvää työtä ja hinta on kohtuullinen. On mukava auttaa nuorta yrittäjää eteenpäin.

Mutta se luottamus. Pari torstaista edullisen tarjouksen tehnyttä voisivat hoitaa homman myös perjantaina. Miten voisin vakuuttua?

Joillakin toimijoilla on omat Facebook-sivut, joilla asiakkaat antaneet arvioita palveluista. Kuulostaa hyvältä. Mutta mutta ...

Eräällä alan toimijalla on sivuillaan 23 arviota ja niiden keskiarvo on viisi tähteä (eli maksimi). Kun Facebook-tilelle voi tilata tykkäyksiä, kai niille voi myös järjestää suosittelijoita. Tämä on harmillista, koska kysymys on mainiosta tarjota referenssejä. Joillakin muillakin sivuilla syntyi samanlainen epäilys.

Kävin tarkistamassa joistakin suosittelijoista, voisivatko he olla oikeita ihmisiä. Jos henkilöillä on päivityksiä useilta vuosilta, kai hän oikeasti elää. Joku hakkeri varmaan osaa manipuloida näitäkin, mutta eivät kaikki kommentit voi edustaa vaihtoehtoista totuutta.

Ajattelin, että luotettavan yrityksen toimitilat näyttävät luotettavilta, ja lähdin nuuskimaan yritysten sijaintipaikkoja Google Mapsin virtuaalikaduille. Ei siitä ollut apua, koska kaikki kuvat eivät ole tuoreita.

Mieleeni on tullut, että muuttoauto voi aloittaa matkansa Turusta ja palata sinne kuorman kanssa.

Oikean toimijan löytäminen tuntui kovin hankalalta. Näillä näkymin apu löytyi - arvatkaapa mistä?

No Facebookista. Laitoin avunpyynnön Turku kuvin ja sanoin -sivustolle, jolla on yli yksitoista tuhatta jäsentä. Olen saanut sieltä lyhyessä ajassa runsaasti kommentteja. Nämä lausunnon ovat varmasti aitoja, ainakin suurin osa. Minulla on nyt tiedossani muutama yritys, joiden uskon hoitavan homman luotettavasti, mutta ainakin jonkin verran edullisemmin kuin eniten suosituksia saanut Niemi, joka lupaa muuttaa kaiken.

Lähetin tarjouspyyntöjä, tosin en Niemelle. Yksi pyynnön saaja on ilmoittanut soittavansa aamulla. Ainakin hänellä täytyy olla kapasiteettia.

Jos olen vielä huomenna pulassa, ehkä soitan Niemelle uudestaan.

Loukku on virittynyt

Teimme taas pitkän päivän tänään. Veimme pikkuautollisen ja pakullisen tavaraa Turkuun. Suurenmoiset kiitokset taas rakkaille ystäville ja sukulaisille!

Kylpyhuone alkaa näyttää kylpyhuoneelta.

Tänne meidän pitäisi muuttaa torstaina. Kun tänne ilmestyy huonekaluja, liikkuminen käy - sanotaanko - mielenkiintoiseksi.

Ei tämän olisi suonut näin tiukalle menevät, mutta tässä sitä ollaan. Kai me tästäkin selviämme, kun olemme monesta muustakin päässeet yli.

Korkkilattiamateriaali loppui kesken ja lisää tulee vasta viikon parin päästä.

Pidän huomisen taukoa kirjoittamisesta.