Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Etsimme kaapistoa, ostimme lehmää


Meillä on vielä olohuoneessa pahvilaatikoita, joissa on astioita. Emme pääse laatikkokasasta eroon ennen kuin olemme löytäneet keittiöön lisäkaapiston. Jos löydämme uuden, johon miellymme, voimme joutua odottamaan toimitusta jopa viisi viikkoa.

Asumme tällä hetkellä kaksiossa, koska tulevan makuuhuoneemme lattian pinnoitus on kesken. Tavara loppui kesken ja sitä odotellaan. Huone on täynnä remonttikalustoa. Hyvä näinkin. Eihän meitä ole kuin kaksi.

Raisio on jättiläismäinen kauppakeskittymä, ja Turusta on sinne vain kivenheiton matka. Vierailimme tänään alueella paikassa, jossa on samassa rakennuksessa neljä huonekaluliikettä: Juurikivi, Kruunukaluste, Stemma ja Vepsäläinen. Kävimme näistä kolmessa.

Emme tiedä vielä, olemmeko löytäneet kaapiston. Tarjolla on palikkasarjoja, joista pitää poimia tarpeelliseksi katsottavat osat. Sen myötä selviää hintakin. Meidän pitäisi nyt askarrella vaihtoehtoisia virtuaalikokonaisuuksia ja laskea niille hintoja. Yltäkylläisessä maassa ostaminen on vaikeaa.

Onneksi ainakin osaan kalusteista saa kokoamispalvelun. Minun on parasta pitää sormeni erossa litteistä laatikoista.

Vaimoni ihastui Vepsäläisen löytöosastolla olevaan lehmännahkaan. Ostimme sen. Emme aio hankkia hirvensarvia seinälle.

Paluumatkalla poikkesimme Länsikeskuksessa Talouspörssissä. Liike myy kitschiä ja tarpeistoa. Ostimme tarpeistoa. Vaimoni halusi neljä pelargoniaa, kun ne sai kympillä. Toki mummolassa niitäkin tarvitaan.



Elossa vuodesta 1954
Perussinisille?

Kaksi vanhinta lastenlastamme on aloittanut lukion, toinen Turussa ja toinen Naantalissa. Turussa aloittaneen opinahjo on Puutarhakadulla, jolla mekin asumme. Saimme tänään mieluisan vieraan viettämään hyppytuntiaan. Eilenkin meillä kävi kolme lastenlasta vanhempineen ilahduttamassa iltaamme.

Elomme sujuu Turussa mukavissa merkeissä.


Ei kommentteja: