Olimme ylittäneet Aurajoen, kun auto pysähtyi, eikä suostunut käynnistymään. Napotimme tulppana ruuhkaisen Helsinginkadun vasemmalla kaistalla. Tien reunaan ei päässyt, koska kummallakin puolella oli metalliaita.
Takapenkiltä kehotettiin tilaamaan hinausauto. Muutoin joku ajaisi pian päällemme.
Bensa oli loppunut. Mittarin viisari oli ohittanut keltaisen alueen jo hyvän aikaa sitten, mutta olin ajatellut polttoaineen vielä riittävän, koska viisari oli yhä viimeisen viivan yläpuolella.
Tutkin kännykästä, missä on lähimmät huoltoasemat. Soitin yhdelle kuullakseni, että bensaa pitäisi itse tulla hakemaan. Menisi siinä jalkamieheltä jokunen tovi.
Saaralla oli yhteys Seppoon, lukupiiripaikan isäntään, joka tiedusteli tarvittavan polttoaineen laatua. Kysyi haittaisiko, että kannussa on pohjalla ruohonleikkurin bensaa. Arvelin ettei haittaa. Hän tankkaisi ysivitosta päälle.
Yksi auto kaarsi eteemme ja pakitti kohti. Autosta nousi kaksi maahanmuuttajamiestä ja tarjoutuivat auttamaan. Voisivat hakea bensaa. Kiitin avuntarjouksesta, kun meillä oli jo bensamies.
Joku huomasi, että pitäisi asettaa varoituskolmia. En kuitenkaan löytänyt sellaista auton perätilan taskuista.
Näin vastakaistalla poliisiauton ja arvasin, että se tulee tutkimaan tilannetta. Kohta sen valot välähtelivät takanamme. Kävelin kuljettajan ikkunan luo. Autossa oli kaksi nuorta poliisia, ystävällisiä miehiä. Terve, sanoi kuljettaja. Vastasin ja kerroin, että papalle on tainnut käydä nolosti.
Poliisi tuli avukseni etsimään kolmiota. Kummallista, mutta sellaista ei autossa ollut. Totesin, että jos autossa ei ole kolmiota, se on kuljettajan syy. Poliisi ystävällisesti ei alkanut kirjoittaa sakkoa.
Pohtivat mitä tehtäisiin, että saataisiin tie auki. Vieressä istunut poliisi yllättyi, kun kuskipoliisi ehdotti työntämistä. Rupesin toimittamaan autoa tyhjäksi. Nähtyään Eskon harmaan tukan, poliisi kehotti väkeä pysymään autossa. Minut viitattiin rattiin.
Poliisit työnsivät autoa ja siinä istuvaa neljää ihmistä noin sata metriä. Saimme vastinetta verorahoillemme. Auto päätyi ryhmittymiskaistalle Posankan kohdalle ja ajoväylä vapautui. Kiitimme ystävällisiä poliiseja, jotka jättivät meidät odottamaan Seppoa. Esko tarjosi heille tuliaispullia, mutta kieltäytyivät. Eivät saa ottaa mitään. Minua neuvottiin tilaamaan hinausauto, jos emme bensaa saatuamme pääse liikkeelle.
Seppo ilmaantui paikalle ja bensaa alkoi lorista tankkiin. Seppo kehotti minua vaihtamaan ajovalot parkeille. En kuitenkaan toimertunut asialle. Hän ei ollut turhaan kehottanut, koska starttaaminen ei onnistunut. Nyt oli bensaa, mutta akku oli tyhjä. Sepolla ei ollut kaapeleita mukana eikä meilläkään ollut sellaisia.
Seppo oli lähdössä hakemaan kaapeleita, mutta minulla tuli mieleen, että ehkä takseilta voisi saada virtaa. Soitin paikalliseen palveluun ja aivan oikein, apua oli saatavissa. Taksi tulisi apuun, veloittaisi viisi kymppiä, matkan ja starttauskerran. Tilasin avun.
Seppo lähti viemään muita kirjapiiriin. Minä seisoin kelmeässä illassa Posankan katseen alla väylien välisellä korokkeella lehdettömien pensaiden välissä syömässä Eskolta saamaani pullaa.
Istuin sitten autoon odottamaan. Etupelti oli valmiina auki. Sitten huomasin taksimiehen ikkunan takana. Hän oli parkkeerannut Posankan puolelle. Siirryimme konehuoneen puolelle. Puheesta päätellen ystävällinen taksimies oli maahanmuuttaja. Ihmettelimme missä on akku. Auton eteen pysäytyi auto ja sieltä nousi mies, maahanmuuttaja tämäkin, tarjoamaan apua.
Muistin että akku taitaa olla pelkääjän paikan lattian alla. Sitä tutkimaan. Lattiassa oli akun kuva, mutta taksikuskin kanssa emme hoksanneet, miten luukun saa auki. Viimeksi saapunut maahanmuuttaja oli toimenmies ja hän keksi jonkin konstin, millä luukku aukesi.
Taksikuskilla oli mukanaan erillinen akkulaite, joten hänen ei tarvinnut tuoda autoaan automme viereen. Kehotti minua kuskinpaikalle starttaamaan. Kiitin viimeksi tullutta miestä. Hän hymyili, kehotti minua ostamaan akun ja lähti.
Auto lähti kerrasta käyntiin. Jätin sen hyrräämään ja siirryin taksiin maksamaan palvelun. Hinta oli 50 euroa. Siinä kaikki. Sain kuitin.
Lähdin ajamaan kohti Kaarinaa. Auto oli tahmainen, mutta kulki. Vauhti nousi noin viiteenkymppiin ja enimmillään alle kuuteenkymppiin. Köröttelin perille.
"Moitin" Seppoa hänen tuomastaan etanabensasta.
Kun myöhemmin lähdimme paluumatkalle, auto toimi jo virkeämmin, mutta keltainen moottorin kuva paloi kojelaudassa. "Kyllä siinä jotakin häikkää on."
On hienoa asua maassa, jossa poliisit toimivat kuten eilen. He ovat keskuudessamme auttamassa meitä. Tapaus herättää muutoinkin ajatuksia. Kaikki muut kuin työnsä tai ystävyyden perusteella apua tarjonneet olivat maahanmuuttajia.
Posankka on Alvar Gullichsenin "marsipaanipossun ja kumiankan lapsi", joka tervehtii ylioppilaskylän kohdalla Helsinginkadun varrella Turkuun tulijoita. Teos on luultavasti vihatuin Turun ulkotiloihin sijoitettu artefakti.
Eilen oli niin hoppuinen päivä, että blogin päivitys siirtyi tämän päivän puolelle.
18 kommenttia:
Olipa ystävällistä, etteivät kirjoittaneet sakkoa. Ja hienoa, että oli auttavaisia ihmisiä. Itse jouduin tilaamaan kerran hinauksen, oli kyllä niin ystävällinen henkilö että jäi mieleeni.
Joo, Suomessa poliisitkin ovat asiakaslähtöisiä. On hienoa asua maassa, jossa poliisitkin ymmärtävät, kuka palkat maksaa.
Hienoa, että kaikki lopulta meni hyvin vaikka aikamoinen seikkailu olikin. Itsekin olen muutamaan otteeseen joutunut tilanteeseen, jossa auton hinaus on ollut väistämätöntä. Viimeksi Lappeenrannassa ajellessani päätti autoni irtisanoa itsensä eikä lähtenyt edes akkulaitteella käyntiin.
Kiitos viestistäsi Tuula. Tämä komediamme oli itseaiheutettu. Auto ei kulje ilman bensaa. Saatiin kuitenkin hauska tarina muistoihimme. Yllättävää, että autosi ei käynnistynyt akkulaitteela.
Muutamaan otteeseen olen itsekin joutunut tilanteeseen, jossa bensa on loppunut kesken matkan. Onneksi useimmiten on ollut lyhyt matka asemalle hakemaan lisää ja ulkomailla reissatessa olen myös välillä kantanut varakanisteria mukana, sillä joskus voi asemien väli olla todella pitkä. Kerran tosin jäin Oulun suunnalla niin kauas kaikesta, että ei auttanut kuin hinaus. Olipas muuten ronkeleita poliiseja kun ei kelvannut pullat!
Kiitos kommentista Maarit. Olipa hankala tilanne! Jouduit peräti hinaukseen turvautumaan. MInulla tuli mieleen kaukainen kokemus samalta suunnalta. Olin olimme kolme neljä kaverusta matkalla yötä vasten yhden meistä autolla (saattoi olla Simca tonni) etelään. Auto hajosi jossakin Pohjanmaan suorilla. Joku Ruotsista matkoilla ollut suomalainen nainen hinasi meitä muistaaksen parikymmentä kilometriä kilometriä yöhuoltoasemalle. Kaveri onnistui myymään autonsa jollekin ja sai asemalta rekkakyydin vanhempiensa kotiin Hämeenkyröön. Minä siittyin yhden kaverin kanssa muistaakseni noin neljän aikoihin tien reunaan liftaamaan. Saimme aika piean ensimmäisen kyydin. Illalla saavuimme Vantaalle kaverini kotiin, jonne jäin yöksi. Mukava muisto nuoruudesta.
Autojen kanssa on kyllä elämä välillä aika jännittävää. Itselläkin viime viikolla Hyvinkäällä työreissulla oli lähellä, ettei joutunut tilaamaan hinauspalvelua kun auto jäi tienposkeen. Kiva, että poliisit auttoivat teitä auton työntämisessä!
Hyvä että Sari sinäkin selvisit ilman hinausautoa.
Itselläkin on muutaman kerran käynyt noin, että bensa on loppunut kesken matkan. Viimeksi kesällä Turussa. Ikävää, että akkukin pääsi loppumaan, mutta hyvä, että hinauspalvelua ei tarvittu. Hyvää toimintaa kyllä poliiseilta.
Kiva, että auto lähti mukavien ihmisten avustamana eikä tarvinnut hinauspalvelua. Vaikka onneksi nekin taitaa nykyään palvella aikalailla 24/7. Itselläkin on muutamaan kertaan loppunut bensa kesken. Viimeksi Kainuussa pari vuotta sitten.
Tähän voi varmaan todeta, että loppu hyvin kaikki hyvin. Meillä kävi tuossa joulukuussa niin, että hiihtoreissusta palatessa auto ei startannutkaan. Soitimme hinauspalvelun paikalle ja onneksi auto saatiin käyntiin nopeasti. Ei tarvinnut tuntia pidempään pakkasessa värjötellä.
Onneksi on avuliaita ihmisiä. Me myös jäimme välille jokin aika sitten, oli lähellä ettei pitänyt soittaa hinausta paikalle. Onneksi kuitenkin 10km päässä oli huoltoasema, ja tuttu pääsi auttamaan meitä ja matka sai jatkua. Meillä ei toimi autossa bensatankin valo joten se joskus aiheuttaa jännittäviä tilanteita.
Kiitos kommenteista! Hyvin kävi lopulta ja syntyi huvittava tarina. Kiinnostavaa oli tulla tietämään, että ainakin Turussa voi tilata taksin tuomaan virtaa.
Meillä loppui bensa viikko sitten, kun olimme tien päällä. Hinauspalvelua ei tarvinnut kuitenkaan soittaa, sillä tuttu pääsi tuomaan lisää kanisterilla. En tiennytkään, että joissain paikoissaq voi soittaa taksin tuomaan bensaa? Aivan uusi tieto minulle. Kiva, että poliisit olivat avuliaita.
Loppu hyvin, kaikki hyvin sinullakin Maarit. Mukavaa kevättä!
Tyttärellä myös loppui bensa, joutui melkein soittamaan hinaukseen. Isäntä kuitenkin ennätti paikalle kanisterin kanssa. Siinä on ongelma, ettei bensavalo toimi, joten oli jotenkin ajatellut, että sillä vielä pääsee eteenpäin. Onneksi loppu hyvin sinullakin.
Siinä onkin pientä jännitystä elämässä, kun bensavalo ei toimi. Hyvä, että nyt kävi hyvin, ja toivottavasti onni suosii jatkossakin.
Tienpäällä voi aina sattua kaikenlaista, mutta onneksi sait apua ystävällisiltä ihmisiltä. Meille on kanssa pienempiä kommelluksia autolla matkaillessa sattunut, mutta aina olemme myös päässeet matkaa jatkamaan. Tällä kertaa meillä on myös edessä toisen automme hinaus huoltoon, kun siinä syttyi tänään moottorin vikatilasta hälyttävä valo kojelautaan. Toivottavasti selvitään pienellä vialla. https://www.hinauspalvelujuhajuutinen.fi/hinauspalvelu
Lähetä kommentti