Täällä noita vanhoja kirkkoja riittää. Olen kirjoittanut aiemmin Koroisista, jossa voi samasta paikasta nähdä kolme keskiaikaista kirkkoa ja jotka ovat Turun tuomiokirkko sekä Maarian ja Kaarinan Pyhän Katariinan kirkot. Kaikki ovat Turun kaupungin alueella. Kaksi ensin mainittua pyhättöä ovat linnuntietä kahden ja puolen kilometrin päässä toisistaan. Kansallispyhätön ja Pyhän Katariinan kirkon välinen vastaava etäisyys on vain runsas kilometri. Koroistenniemessä on iso valkoinen risti sen merkkinä, että paikalla oli piispanistuin ennen kuin se siirrettiin Unikankareelle eli nykyisen Turun tuomiokirkon paikalle.
Teimme serkkuni kanssa pyöräretken tänään. Iltapäiväksi oli luvattu sadetta noin kahden tienoissa. Ajattelimme ehtiä alta pois. Tapasimme Tampereentien Prisman edustalla ja ajoimme pienen matkan Koroistenniemelle. Sieltä jatkoimme matkaa Aurajoen rantamia vuoden 2013 sensaatiopaikalle, jonne on Koroistenniemeltä linnuntietä vain noin kolme kilometriä. Vehmas Aurajokilaakso on loistavaa ulkoilualuetta varsinkin näin kesällä.
Kuulimme meteliä, kun lähestyimme etappiamme. Melun aiheuttajaksi osoittautui kaivinkone, joka oli lähestymässä Ristimäkeä. Ihmettelin, voiko moisella vehkeellä olla asiaa maastoon, josta on löydetty arkeologisia aarteita. Niin se vain alkoi ahkeroida juuri Ravattulan Ristimäeksi kutsutun alueen pohjoisreunalla. Minua huolestuttaa. Ei tuolla pitäisi kaivaa millään lusikkaa isommalla työvälineellä.
Muinaisen kirkon paikka on metsikön eteläosassa. Ristimäki sijaitsee pari kilometriä leveässä Kaarinaan kuuluvassa sarvessa. Sen toisella puolella on jo Lieto, jossa sielläkin on keskiaikainen kirkko.
 |
| Aurajoki pilkottaa |
Kirkon paikalla on valkoinen risti. Tällainen merkintätapa ei ole uutta, sillä tutkimuksissa on todettu, että paikkaa on merkitty puuristillä jo satoja vuosia sitten. Ristimäen nimi tulee juuri siitä, että paikalla on ollut puinen risti, joka on uusittu tarpeen mukaan. Tämä tiedetään, koska maasta on löydetty puisen kirkon kivisen perustuksen lisäksi puuristiä tukenut kivijalusta.
Luulen, että paikalle on ladottu vasta äskettäin kirkon paikan merkiksi harvahko kivikehä. Maasta löytynyt alkuperäinen kiviperustus näyttää kuvissa tiheämmältä.
Paikkaa on tutkittu vuosina 2000-2016. Maastossa ei näkynyt enää kaivauksen merkkejä. Paikkaa ole varmaan kammattu loppuun. Kaivauksiin tarvitaan varoja ja niillä on tapana loppua. Kaivinkoneen mellastaminen on tuskin merkki siitä, että rahoitusta olisi taas saatu.
Palasimme takaisin Tampereentien Prismaan ja söimme hampurilaislounaan rakennuksessa toimivassa Herburgerissa. Istuimme pitkään ja juttelimme niitä näitä. Päätin lähteä saattamaan serkkuani hänen kotiinsa Runosmäkeen. Halusin mennessä näyttää, missä Saaran ja minun kuopus asuu perheineen. Portti oli auki, mutta ketään ei ollut kotona. Ajoimme pihaan. Naapuri katsoi hyvin epäileväisenä. Huikkasin hänelle mennessäni, kenen isä olen, mutta hän ei näyttänyt siltä, että uskoisi.
Sade tuli etuajassa. Kello oli noin puoli yksi. Serkku ehti kuivana kotiin, mutta minä sain vettä niskaani. Ukkosti kovin ja ehdin jo huolestua, mutta sitten huomasin, että pyöräni kumit eristävät minut maasta. Kesä kasteensa kuivaa, sanotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti