Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 20. elokuuta 2020

Kuusi aamuherätystä

Viritän kännykkääni herätykset ajoiksi 8.00, 8.05, 8.10, 8.15, 8.20, 8.25 ja 8.30. Minun on todella vaikea saada itseäni sängystä ylös aamuisin. Se johtuu varmaan isoista unilääkeannoksista. Tuolla herätysrumballa varmistan, että en nuku liian pitkään eikä näin tule lisähaittaa illan nukahtamiselle. Eilen nukahdin puolellatoista Stellalla ja murusella Mirtazapinia. Edellisen illan Stella-annos oli yksi kokonainen ja kolme varttia.

En yleensä ehdi nukahtaa uudelleen noiden viiden minuutin lisäannosten aikoina. Jos uinahdan, nukkumatin vierailu jää lyhyeksi.

Jäin tänäänkin makoilemaan sänkyyni herätysten jälkeen. Tunsin itseni kovin uneliaaksi. Onneksi en nukahtanut.

Tällä rytmillä on päivä puolessa, kun olen syönyt aamiaisen ja lukenut Hesarin, senkin ehkä vain osittain.

Yritin eilen elää "osa-aikasairauslomani" mukaisesti. En pakottautunut tekemään kaikkea sitä, mitä olin ajatellut. Lenkillä tosin kävin, mutta erään lääkärin mukaan hikoilua aiheuttava liikunta on hyväksi unelle.

Toivon, että uni alkaa tulla pienemmällä Stella-annoksella. Mieleni tekisi kovin juoda piristävää, kofeiinillista kahvia, mutta tyydyn varmuuden vuoksi kofeiinittomaan.

Oppia ikä eläkeläisenkin.



Ei kommentteja: