 |
| Kuva: Gerd Altmann, Pixabay |
Jos polttoaineet siirtyvät päästökaupan piiriin, hinnat nousevat ja autoilijat hikeentyvät. Kansanedustajat joutuvat ajattelemaan kannatustaan ja alkavat empiä uudistusta. Näin kai asia kärjistäen menee.
Kun EU yrittää ajaa metsänhoidon taksonomiajärjestelmää, jolla ilmasto- ja lajiystävällinen toiminta voisi ansaita sertifioinnin, vastustus herää. Tuntuisi kuitenkin järkevältä, että puita ostavat yritykset voisivat osoittaa vastuullisuuttaan myös hankinnoissaan. Suomi vastustaa, mikä saattaa olla perusteltua, koska "Suomi elää metsästä" ja täällä on asiantuntemusta. Toivottavasti hanke ei vesity, kun kompromissia etsitään.
Mahtaako olla mitään ilmastonmuutoksen torjuntakeinoa, joka ei kaivelisi jonkun kukkaroa? Ja saavutetuista eduista on vaikea luopua. Ongelman voi todeta jo ajattelemalla itseään. Voisin ostaa käytetyn kaasuauton vanhan bensamersun tilalle, mutta en taida raskia. Luultavasti en ole ainoa empijä.
Päätös olisi helppo, jos valtio maksaisi viulut. Niin varmaan monelle muullekin - myös metsänomistajille ja yrityksille.
Valitettavasti esimerkiksi Suomen valtiolla on vaikeuksia saada tulonsa riittämään menoihin. Aukko on täytettävä velalla. Velan kokonaismäärän kasvaessa mittarit menevät ennen pitkää punaiselle.
Tämä päättelyketju ei ennusta hyvää ilmastonmuutoksen torjumiselle.
Toivottavasti löydätte logiikastani pahoja vikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti