 |
| Kuva Chen Pixabaystä |
Kerroin asiasta vaimolleni vasta äskettäin.
Alitajunnallani on tapana lähettää yllättäen tietoisuuteni jonkin sattumanvaraiselta kuulostavan sanan, joka ei liity mitenkään tilanteeseen.
Istuin äskettäin vaimoni kanssa keittiön pöydän ääressä, kun mieleeni juolahti sana vaskooli. Kaukana oltiin Lapin kultamaista enkä tunnistanut mitään virikettä, joka olisi voinut liittyä tuohon rikastumisen toiveeseen liittyvään työvälineeseen.
Sittemmin olin hääräämässä jotakin tiskialtaan vieressä ja jostakin syvyyksistä pulpahti mieleeni nimi Odovakar. Mikä ihme kaivoi tuossa hetkessä tuon keskiaikaisen germaaniheimopäällikön nimen tietoisuuteeni?
Tuntuu, että tällaiset juolahdukset liittyvät usein johonkin aivan arkiseen toimeen. Ne tuntuvat täysin tarpeettomilta.
Mitä hyötyä tällaisesta piirteestä on voinut olla, jotta se on säilynyt evoluutiossa?
 |
| Kuva Oberholster Venita Pixabaystä |
Voiko tämä liittyä jotenkin de Bonon lateraaliseen ajatteluun? Tämä tarkoittaa suunnilleen ratkaisun hakemista johonkin ongelmaan boxin ulkopuolelta.
Tuttavani Tapani Savolainen kehitti aikoinaan luovuusohjelman (Idegen++), jossa määriteltiin jokin vaikka työhön liittyvä ongelma, ja ohjelma antoi jonkin asian (esimerkiksi aurinko) virikkeeksi ideoinnille. Miten ratkaiset tämän ongelman auringon avulla? Mieleen saattaa tulla ennakkoluulottomia ratkaisuja, joista jokin saattaa olla kehityskelpoinen.
Minulla ei ole päässäni mitään automaattista luovuusohjelmaa, koska mystinen sana ei yleensä ilmaannu, kun pähkäilen jotakin ongelmaa.
Olen ajatellut, että ehkä aivoissani jokin tapahtuma vain fyysisesti aktivoi jonkin aivan muuhun liittyvän muiston.
Onko sinulla tällaisia kokemuksia? Tuleeko sinulla mieleen, mihin tällainen ominaisuus voisi liittyä? Kuulisin mielelläni.
2 kommenttia:
Juu, kyllä löytyy. Minulla on vilkas pää, ja myös yksittäisiä tilanteeseen mitenkään kuulumattomia sanoja pulpahtelee. Luen paljon, joten uskon että alitajunnassa myllää suuri varasto kaikenlaista tekstinpätkää, josta ei ole oikein tietoinen. Esimerkiksi töissä taulukkoa täyttäessä oli aivoissani yhtäkkiä sana "Anadolu", täysin tyhjästä. Näköjään turkkilainen uutistoimisto. Pahinta on vielä se, että saatan uppoutua ajatuksiini niin, että yksin kadulla kulkiessani saatan möläyttäää ääneen jonkin tuollaisen sanan! Ja sitten katsella hädissäni, kuuliko joku. Välillä kelaan jotain edellispäivän keskustelua, josta tulee assosiaationa mieleen joku puolikas lause, jonka sanon huomaamatta, kauhukseni, ääneen. Olisi kiva löytää syy tosiaan ja tietää, mikä se on tällainen aivohäiriö. Netistä ei löydy mitään tuollaisesta tiedostamattomasta möläyttelystä. Joten lohduksi vaan: pahemminkin voisi tilanteesi olla, hehe.
Kiitos viestistäsi. Ollaan tässä samanlaisia. Joo, vaaraton piirrehän tämä. Tämän päivän juolahdus oli Otakar Janetzky. Jotenkin ajattelin liittyvän urheiluun, ehkä jääkiekkoon. Äsken googlaamalla selvisi, että Otakar Janecky pelasi Jokereissa 90-luvulla. Minua ei liigaottelut juurikaan kiinnosta. Miksi ihmeessä tämä nimi on juuttunut alitajuntaani?
Lähetä kommentti