Miksi Hiidenmaalla on viitta, jossa lukee "Punkalaidun 255"

 

Kuvassa taustalla Käinan kirkon rauniot. Majapaikkamme oli tässä  aivan lähellä. Saksalaiset polttivat kirkon vuonna 1941. 

Käina on hankala nimi muistaa, kun se ei tuo mieleen oikein mitään – ainakaan suomalaiselle. Nimi tarkoittaa ilmeisesti kyliä tai pieniä kyliä. Tämä on hyvin historiallista seutua. 

Saaren nimi Hiidenmaa (Hiiumaa) lienee peräisin vanhoista virolaisista kansantaruista ja viittaa jättiläisiin. Ruotsinkielinen nimi on Dagö eli Päiväsaari. Ensimmäisessä asiakirjassa, jossa Hiidenmaata käsiteltiin, sitä kutsuttiin tyhjäksi saaareksi: Quadam insula deserta, quae dicitur Dageida (jokin tyhjä saari, jota sanotaan Dageidaksi). 

Mietin liittyykö ruotsinkielinen nimi jotenkin tuohon Dageidaan. Ehkä samankaltaisuus on vain sattumaa. Vai ovatko ruotsinkieliset nähneet sanassa tutun alkuosan ja keksineet siitä saarelle nimen? Tosin tuskinpa tuo asiakirja kului latinaa osaamattoman rahvaan käsissä. 

Kun Hiidenmaa jaettiin Saarenmaan hiippakunnan ja Saksalaiseen ritarikuntaan kuuluvan Liivinmaan ritarikunnan kesken vuonna 1254, Käinasta tuli piispan puolen keskus. Käinaan rakennettiin puukirkko mahdollisesti 1300-luvulla. 

Kivikirkko nousi noin vuonna 1500. 

Valitettavasti savinen maa ei kantanut rakennusta ja se alkoi vajota. Seinät piti tukea. 

Tällaiset lienevät noita tukirakenteita, tai sitten ne liittyvät myöhempään remonttiin. 

Kirkko uudistettiin perusteellisesti 1850-luvun lopulla. Purettiin ja rakennettiin. Tulos näyttää erikoiselta. 

Kirkko aiotaan restauroida. Näyttää siltä, että alkuun on jo päästy. 

Tuli mieleen savolainen vitsi. Projekti on aloittamista vaille valmis. 

Kuukkeli tiesi, miksi kirkon lähellä on tuo viitta. Punkalaitumen seurakunta on Käinan vastaavan ystävyysseurakunta. 255 on näiden välinen matka linnuntietä. 

Kiitokset edelliseen juttuuni lähetetyistä kommenteista ja kysymyksistä. Juttelin jälkimmäisistä krohnilaisten kanssa.

Kiiskilän kartanon nimi ei suvun mukaan liity sukunimeen Kiiskilä. 

Selvitin netistä, että kartanon historia ulottuu 1560-luvulle. Se sijaitsee menetetyssä Viipurin maalaiskunnassa Kiiskilän kylässä. Kiiskijoki virtaa tilan maiden kautta ja siitä kartanon nimi. Kartano päätyi avioliiton kautta Dannenbergien suvulta Leopold Krohnin - eli Julius Krohnin isän - omistukseen.  

Judy Krohn liittyy Suomessa asuviin krohneihin, mutta Pietarin kautta. Leopold Krohn asettui Suomeen, mutta Judy Krohn kytkeytynee sukuhaaraan, joka ei tullut Suomeen. Joku Krohn on muuttanut Pietarista Madeiralle, jossa suku harjoitti sitten viininviljelyä. Yksi madeiralainen suvun jäsen oli etunimeltään Edmund. 

Judy on viiniasiantuntija, mikä viittaa krohnien toimintaan Madeiralla. Antamastasi linkistä löytyy nimi Edmund Krohn. Tästä voisi päätellä, että Edmund Krohn on madeiralaisen nimikaimansa jälkeläinen ja Judy hänen puolisonsa, tai sitten he ovat sisaruksia. 

Sitten viron kielen opintoihin. Mikäs sen hauskempaa?

Seuraavalla kerralla tutustumme suurenmoiseen Suuremõisan kartanoon ja yhteen sen entiseen isäntään paroni Otto Reinold Ludwig von Ungern-Sternbergiin, jonka väitetään keränneen omaisuutensa hylynryöstämisellä ja rantarosvouksella. 

#krohn #sukuseura #juliuskrohn #kulttuurisuku #hiidenmaa #viro #liilia #seuramatka #kiiskilänkartano #edmundkrohn #judykrohn #käina #vironkieli #käinankirkko #raunio #saksalainenritarikunta #hiippakunta #kartano #punkalaidun #seurakunta #ainokallas #ruotsinkielisyys