Krohnien sukumatka jatkui Hiidenmaalla Virossa. Yövyttyämme majapaikassamme lähdimme tutustumaaan suurenmoiseen Suuremõisaan.
Viro kuului Ruotsiin yli puolitoista vuosisataa Uudenkaupungin rauhaan (1721) saakka. Näin ollen Ruotsin, ja sitä kautta Suomen, historia kietoutuu monin tavoin Viron menneisyyteen. Tämä koskee myös Hiidenmaata ja Suuremõisaa.
Kartanon - tai oikeastaan linnan - historia ulottuu keskiajalle, jolloin se kuului Liivinmaan ritarikunnalle ja sen jälkeen muun muassa usealle De la Gardie -sukuun kuuluvalle henkilölle..
Aivan oikein! De la Gardie. Mieleen tulee Laiska-Jaakko. ”Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko”. Suomalaiset pilkkasivat kreivi Jakob de la Gardieta, koska tämän joukot miehittivät Novgorodia peräti kuusi vuotta.
Ei Jaakko oikeasti laiska ollut. Hän oli aikaansaava ja erittäin vaikutusvaltainen mies.
Laiska-Jaakon isä oli Pontus De la Gardie, joka oli ranskalainen kauppiaan poika, jonka alkuperäinen nimi oli Ponce d'Escouperie. Hän päätyi ruotsalaisten sotavangiksi ja Ruotsin armeijaan. Hän teki fantastisen luokkaretken, sillä hänestä tuli sittemmin valtaneuvos ja kuningas Juhana-herttuan (myöh. kuningas Juhana III) sivuvävy. Hän toimi muun muassa Liivinmaan (Viro) ja Inkerinmaan kuvernöörinä. Ilmeisesti erityisesti kielitaitonsa ansiosta hän toimi myös diplomaattina.
Sotapäällikkönä Pontus valloitti muun muassa Käkisalmen läänin. Tämä merkitsi alueen pakkoluterilaistamista. Ortodoksiuskoiset karjalaiset pakenivat Tveriin ja luterilaiset jäivät. Tämä liittyy omaan sukuhistoriaani siten, että kun näin oli tullut tilaa mm. Viipurinläänin Pyhäjärvelle, ilmaantui ensimmäinen rekisterimerkintä Kukko-nimisestä henkilöstä alueella. Isäni on evakko ja hänen alkuperäinen nimensä on Kukko. Isäni oli kotoisin juuri tuolta paikkakunnalta. Pontus on siten todennäköisesti vaikuttanut sukuni historiaan.
Ruotsalaisten joukkoon päädyttyään Pontus otti sukunimekseen De la Gardien, joka juontui jostakin hänen isänsä hankkimasta tilasta nimeltä La Gardie. Hänen poikansa Jaakko yritti myöhemmin valkopestä isänsä ranskalaista sukutaustaa hienommaksi.
Pontuksen jälkeläisten elämä nivoutui moneen otteeseen Suuremõisan kartanon historiaan. Keskityn tässä kartanon ja De la Gardie -suvun yhteyksiin.
Juhana-herttua, jonka luottomies Pontus oli, antoi tälle vaimokseen rakastajattarensa suomalaisen Kaarina Hannuntyttären tehdäkseen tietä Katarina Jagellonicalle, joka oli Puolan kuninkaan Sigismundin tytär ja erittäin sopiva vaimo Kustaa Vaasan pojalle ja tulevalle kuninkaalle. Kaarina ei hänkään mikään piikatyttö liene ollut, sillä hän oli Åke Hannunpoika Tottin aviottoman tyttären tytär.
Juhana antoi Kaarinalle "myötäjäisiksi" Kangasalla sijaitsevan Wääksyn kartanon. Kaarinan tytär ja Pontuksen vaimo Sofia kuoli synnyttäessään Jaakkoa. Parin vuoden päästä kuoli myös Pontus ja Jaakko lähetettiin Wääksyn kartanoon isoäitinsä Kaarinan hoiviin. Siellä Jaakko vietti lapsuuttaan. Sittemmin hän vietti aikaa äidinisänsä Juhana III:n hovissa. Hänet nimitettiin vain 18-vuotiaana peräti everstiksi ja hän sai rykmentin johdettavakseen. Tuohon aikaan sodankäyntiä opiskeltiin lähinnä käytännössä. No, pannaan nuori eversti everstin hommiin, niin kyllä hänestä eversti kouliintuu.
Jaakko menestyi sekä sodassa että kaupanteossa. Hänestä tuli hyvin varakas mies, lopulta myös marski ja valtaneuvos. Hänen uraansa kuuluivat myös toimiminen Viron kuvernöörinä ja Liivinmaan kenraalikuvernöörinä. Hän sai haltuunsa runsaasti läänityksiä, teki kauppoja ja otti sotasaalista.
Jaakko de la Gardie
Wikimedia Commons
Vuonna 1563 jolloin Hiidenmaa joutui Ruotsin vallan alle (Pontuksen johdolla) , kartano siirtyi Ruotsin kuninkaan eli Erik XIV:n haltuun ja päätyi jossakin vaiheessa De la Gardie-suvulle. Ilmeisesti ensimmäinen heistä oli Jaakko De la Gardie, hänen jälkeensä hänen poikansa Axel de la Gardie ja saattoi olla joku kolmaskin.
En osaa sanoa, näkyikö Jaakkoa paljoakaan Suuremõisan tiluksillaan, jollaisia hänellä lienee ollut runsaasti. Mahdollisesti kartanoa hoiti pehtori. Kartano oli varmastikin yksi Jaakon tulolähteistä.
Jaakon vaimo oli Ebba Brahe, joka oli Suomen kenraalikuvernöörinäkin toimineen Pietari Brahe nuoremman serkku. Tulevana kuningas Kustaa II Adolfina tunnetulla kuningas Kaarle IX: pojalla oli ollut romanssi Ebban kanssa. Kuningataräiti ei kuitenkaan antanut lupaa avioliittoon, koska Ebba ei joko ollut riittävän hieno tai avioliitto Brahen mahtisuvun kanssa olisi aiheuttanut poliittisia ongelmia tai sekä että.
Jaakolla oli läänityksiä myös Suomessa. Hän sai luvan perustaa kaupungin Pedersöreen, mutta kuoli ennen kuin ehti toteuttaa suunnitelman. Ebba-leski hoiti hankkeen valmiiksi. Hän antoi nimeksi edesmenneen miehensä mukaan Jakobstad, mutta suomenkieliseksi nimeksi jäi Pietarsaari Pedersören mukaan.
Jaakolla oli Ebbansa kanssa 14 lasta, joista seitsemän kuoli varhain. Jaakko oli menevä mies, joten vaimon tehtäväksi jäi katsoa läänitysten perään. Kenties hän on silloin tällöin kävellyt myös Suuremõisan tantereilla. De la Gardiet olivat tosin niin ylhäisiä ja mahtavia, että monia kartanoita ja lukuisia tiluksia riitti tuloja tuottamaan. Itse asiassa koko Hiidenmaa oli Jaakon käytössä.
 |
| Axel de la Gardie Wikimedia Commons |
Yksi lapsista oli Axel de la Gardie, jonka omistukseen Suuremõisa myöhemmin siirtyi. Hän oli myös varakas mies varsinkin siksi, että hänen vaimonsa oli kuuluisan sotapäällikkö ja Kokemäen vapaaherra Arvid Forbuksen ainoa perijä Sofia, joka sai näin haltuunsa Suomessa olevia läänityksiä.
Axel toimi muun muassa Viron kenraalikuvernöörinä sekä Suomen ja Liivinmaan sotajoukkojen ylipäällikkönä. Kun sota Tanskaa vastaan vaati lisää resursseja, Axel kutsui Suomen säädyt Turkuun ja sai nämä suostumaan rasitusten merkittäviin korotuksiin. Lisää sotilaita ja ratsumiehiä.
Axel ei oikein osannut pitää omaisuutta. Hä toimi hyvin vastuunalaisissa tehtävissä, mutta hallinto menetti luottamuksensa häneen. Tämän seurauksena hän menetti valtaosan omaisuudestaan ja kuoli entiseen nähden vaatimattomissa oloissa.
Kuriositeettina mainittakoon, että Sofian äiti Anna oli syntynyt Wääksyn kartanossa Kangasalla Kaarina Hannuntyttären ja tämän toisen puolison Ylä-Satakunnan vouti Lars Hordeelin lapsena. Pienet ovat piirit, vai?
Nämä kertomukset osoittavat, että Suomi ja Viro osana Ruotsia oli kokonaisuuden osia. Ylhäisö liikkui pitkin valtakuntaa ja sen ulkopuolellakin, milloin viranhoidossa, milloin sotimassa.
Suuremōisan kuvatun ajan ulkomuodosta ei mahdollisesti ole piirustuksia tms. Ylhäällä kuvassa oleva mahtava barokkilinna on myöhempää perua.
De la Gardie -suvun ja Suuremōisan tarina ei pääty vielä tähän. Jos jaksan vielä kaivella nettiä, saatan vielä jatkaa tarinaa. .
#viro #hiidenmaa #historia #ruotsi #delagardie #kartano #suuremōisa #vaasa #juhanaherttua #krohn #kangasala #kaarinahannuntytär #aatelisto #kreivi #aateli #sota #turku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti