Voiko eläkeläinen palaa loppuun?

 

Voi, kai.

Miten niin?

Kaikki riippuu olosuhteista. Eläikeläinen voi joutua ponnistelemaan erilaisten pakkojen ristivedossa uupumukseen asti, mutta hän voi myös väsyä hölmöyttään kuten minä.

Mitä ne pakot voisivat olla?

Joku saattaa jatkaa paineen alaista ja haasteellista työtään ja olla samalla eläkkeellä. 

Miksi joku niin tekisi?

Se on taloudellisesti erittäin edullista. Saa sekä palkkaa että eläkettä. 

Mutta uupuminen on tässä tapauksessa omaa syytä?

Voi olla myös hyvin perusteltu syy. Jos on esimerkiksi tehnyt konkurssin ja raskaat velat painavat. Näin voi keventää kuormaa, jos vielä jaksaa. 

Eikö tuo ole aika poikkeuksellista? Miten voi väsyä hölmöyttään?

On varmaan, mutta voi olla muitakin painavia syitä. Voi toimia esimerkiksi hyvin huonokuntoisen puolisonsa omaishoitajana. Minun tapauksessa saattaisi sana infoähky kuvata tilannetta paremmin. 

Voitko kertoa lisää omasta tapauksestasi?

Toki, olen hyvin utelias tapaus. Tämä ominaisuus toteutuu minussa pohjattomana tiedonhaluna. Haluan jatkuvasti selvittää asioita ja oppia uutta. 

Eikös tuollainen myönteinen piirre sovi hyvin eläkeläiselle?

Ilman muuta. Se on kivaa ja aikaa on.

Mikä on siis ongelma?

Väsyn välillä kovin ja tunnen, etten jaksa edes lukea. 

Kukaan ei varmaan pakota?

Ei toki. Ihan on itse aiheutettua. 

Miksi et sitten lepää?

En tahdo malttaa. 

Outoa. Mikä sinua ajaa ahkeroimaan?

Sisältä se tulee. Innostun helposti. 

Mitkä aiheet saavat sinut uppoutumaan?

Voi niitä on paljon. Olen hyvin kiinnostunut esimerkiksi uutisista. 

Eivätkös kaikki ole?

Työssä käyvillä ei ole aikaa, joten heillä asia pysyy kohtuudessa. 

Miten tämä ongelma näkyy arjessasi?

Ennen tuli aamuisin paperihesari, jota ehkä vilkaistiin ja työpäivän jälkeen siihen tutustuttiinn kunnolla. Nyt on monta mediaa käytettävissä ja ne päivittyvät jatkuvasti. Ennen radio- ja TV-ohjelmat tulivat ja menivät. Nyt niistä voi nauttia myös jälkeenpäin. 

Kukaan ei kuitenkaan pakota? 

Ei niin, mutta mediassa on isoja "tarinoita" esillä ja niihin tulee jatkuvalla syötöllä uusia käänteitä. Eläkeläinen tarkistaa eri uutisvälineitä pitkin päivää siltä varalta, että jokin niistä on julkaissut jotakin uutta.

Oletko kysynyt itseltäsi, miksi toimit näin?

Olen havahtunut asiaan, kun huomaan välillä olevani uupunut tietojen sulattamiseen. Syy on jossakin syvällä. Mitä itse veikkaisit?

Sinuna miettisin, mihin tarvitset kaikkea tuota tietoa. Mikä sinua ajaa?

Hyvä näkökulma. Ehkä en halua jäädä kiinni tietämättömyydestä. 

Mitä tapahtuisi, jos et olisi jossakin keskustelussa perillä jostakin tuoreesta tapahtumasta?

Ei mitään. Voisin vain sanoa, että en ole tutustunut asiaan. 

Haluatko mahdollisesti antaa itsestäsi kuvan viisaana ja tietävänä ihmisenä?

Olet varmaan oikeilla jäljillä. 

Miksi se on sinulle tärkeää?

Varmaan siihen on jotakin luontaista taipumusta ja haluan rakentaa brändiäni sille pohjalle. Onko se moitittavaa?

Ei tietenkään. Kaikkihan sitä teemme, kukin tavallaan. Ovatko uutiset sinulle ainut ongelma?

Valitettavasti ei. Minua kiinnostavat myös Ylen asiaohjelmat ja dokumentit, myös keskustelut. Youtubesta ja Netflixistä löytyy myös kiinnostavia ohjelmia. Facebook on aikasyöppö myös. 

Siinäpä tekemistä onkin. Onko Facebook sinulle tärkeä?

Oikein hyvä kysymys. Pidän siitä, että voin pitää kontaktia yllä sellaisten ystävien ja tuttavien kanssa, joita tapaan harvoin. Sieltä saan myös linkkejä kiinnostaviin aiheisiin. 

Entä keskustelut?

No ne! Niihin menee aikaa. Koukuttavat, mutta toisaalta tuottavat usein pettymyksiä.

Ilmeisesti kuitenkin käytät aikaa niihin?

Haksahdan niihin helposti. Ne ovat kovin usein sellaista eipäsjuupastelua. Olisi mukavaa antaa vain argumenttien puhua. Mieluusti etsisin yhdessä totuutta ja oppisin muiden mielipiteistä, mutta kommentit ovat usein lähinnä asenteellisia heittoja. 

Miten aiota toimia jatkossa?

Yritän välttää sellaisia keskusteluja, joissa ei osata rakentavan keskustelun periaatteita. Toki itsekin hairahdun välillä pois keskitieltä. 

Oletko palanut näissä niin loppuun, että aiot hakea apua?

No ei tämä ole niin vakavaa. En ole todellakaan masentunut. Joskus tulee sellainen tunne, että en yksinkertaisesti jaksa ottaa tietoa vastaan. Se menee kuitenkin pian ohi. Toimii hyvänä varoituksena. 

Miten on kirjojen laita?

Taas jäin kiinni. Kuuntelen niitä mielelläni, enimmäkseen tietokirjoja. Käyn lähes päivittäin kävelyllä ja kuuntelen kirjoja tai Ylen ohjelmia. 

Tuo kuulostaa melkein patologiselta. 

Hyvin sanottu. Minun täytyy suihkussa ollessanikin kuunnella kännykästä jotakin. Tähän yritän saada muutosta. Tarvitsen selvästi palautumisaikaa. 

Onko jotakin ulkoista syytä väsymisellesi?

No ilman muuta. Kaikkea kehystää sairastamani kaksi syöpää ja niiden hoidossa käytetyt sytostaatit. En ole entisissä voimissani. Ikääkin alkaa olla. 

Ymmärrän. Kannattaa varmaan sopeutua tilanteeseen.

Totta. 

Mitkä aihepiirit sinua erityisesti kiinnostavat?

No huh huh. Liian monet. Yleishistoria, paikallishistoria, sukuhistoria, kotimaan ja maailman politiikka, maailman suuret ilmiöt, etiikka ja moraali, taide, oikeudenmukaisuus ja mitä vielä. Lisäksi haen tietoa milloin mistäkin aiheesta blogikirjoituksiani varten. 


No kylläpä noita riittää. Voisiko niitä rajata jotenkin?

Varmasti, mutta helppoa se ei ole. Poraudun johonkin aiheeseen, sitten kyllästyn ja paneudun johonkin muuhun, myöhemmin saatan taas palata äskeiseen. 

Impulsiivista siis? 

Tuo sana kuvaa aika hyvin toimiani. Saatan uppoutua sukuhistoriaan. Löysin hiljattain jonkin haaran Kustavista. Sain selville paikkoja, jossa esivanhempiani oli asunut. Kävimme jopa katselemassa paikkoja. Lainasin tietysti Kustavia koskevia kirjoja. 

No oletpa perusteellinen. 

Niinpä. Tällä hetkellä olen uppoutunut Turun vanhoihin taloihin ja kirjastosta olen hommannut vinon pinon kirjoja. Kävelyilläni käyn katselemassa ja kuvailemassa taloja. 

Mukavaa puuhaa. 

Ajattele, jos nuoruudessani halusin tutkia jotakin aihetta, saatoin katsoa tietosanakirjasta ja hakea lisää lähteitä kirjastosta. Siinäpä ne melkein olivatkin. Nyt netissä on heti saatavilla "kaikki maailman tiedot". Arvaat, että utelias viihtyy tunnista toiseen nenä ruudussa. Kun löytää jotakin, sieltä löytyy takaa taas jotakin asiaan liittyvää ja sitten taas jokin rönsy jonnekin. Genissä on sukupuuta niin laajasti, että koko lopun elämän voisi niitä haaroja penkoa. 

Kuulostaa ihan hauskalta, mutta aikaa varmasti menee.  Mitä vaimosi ajattelee puuhistasi?

Hän on oppinut sietämään uppoutumistani - ehkä. Joskus tulee sanomista ja ihan aiheesta. Olen tullut tietoiseksi taipumukseni haitallisuudesta ja haluan antaa enemmän aikaa rakkaalleni. 

Arvostan tuota. Et sinä kovin sairaalta kuulosta.

Enhän minä sairas ole vaan onnellinen mies puuhissani. 

Niin, pientä säätöä vain hyvään elämäänne. 

Juuri näin. Lämpimät kiitoksen Silja tästä keskustelusta! Tämä auttoi minua jäsentämään tilannettani. 

Ole hyvä vain. Ilmoita, jos haluat taas apua ajatuksiesi jäsentämiseen. 






#uupuminen #burnout #infoähky #suku #historia #harrastus #lukeminen #uteliaisuus #kiinnostuminen #turku #eläkeläisyys