Saara on nyt loppuun säteilytetty

Image by maleni ferrari from Pixabay

 Hän sädehtii nyt, tai oikeastaan punottaa, ja vain osa häntä. 

Hän oli tänään viimeistä kertaa hoivatynnyrin sisällä saamassa parantavaa aurinkoa. 

Mutta sota ei ole vielä loppunut, rauha jossakin horisontissa väikkyy. Punaisuus ja haavaumat pois ja elämä raiteilleen, please. Kirvely ja polte pois. Loppuisi kutitus ja syyhy. Käsikin nousisi taas kuppia kaapista ottamaan. 

Hänen on hankalaa, maata vain, jos sopiva asento löytyy kivuilta, joita hänellä on runsaasti ennestään. 

Minä autan sukkia ja kenkiä jalkaan, takkia päälle. Nostan lattialta, kun jotakin putoaa. Kurkotan kaapista, kun jokin ylhäällä on. Tiskaan, lämmitän ruokaa, käyn kaupassa. Yritän pitää keittiön siistinä, koska siitä hän pitää. Kuuntelen kipupuhetta, silloin kun jaksan, tai vain silittelen selkää. 

Ennen vanhaan arjessa, kun Saara jotakin pyysi, sanoin "joo kohta" ja jäin pitkälleen, sitten unohdin. Nyt olen ripeä, ei muuten suju arki hänen. Luulin, että olenkin jaksava ja toimelias, mutta syöpäveteraani minäkin. ja ikääkin alkaa olla. Väsyn siis, mutta sitten jaksan taas, välillä väsyn pohjamutiin, mutta sitten taas jatketaan. 

Laiska töitään luettelee. Tämäkin taistelu käydään. 

Saara hoivasi minut lymfoomasta ja sitten leukemiasta. 

Kolmas taistelu menossa.

Eikun tulta päin, sanoi mummo lumessa. 

#rintasyöpä #sädehoito #tyks #lymfooma #leukemia #sairaanhoito #hoiva #sairaala #omaishoito #syöpä