Sairaan rakas elämä

Since 2014

tiistai 12. toukokuuta 2015

Silmät ovat sielun peili

Näinköhän?


Olen ajatellut, että syöpähoidot ovat saaneet muinoin minua vaivanneen siitepölyallergian äitymään, mutta niin ei asia taida olla. Apteekissa farmaseutti antoi diagnoosin kuin hyllyltä, kun kuuli, että rähmiminenkin vaivaa. Oletettavasti silmätulehdus ja tarvitaan antibioottikuuri. Siispä tänään lääkäriin.


Tällaisena kai tuon katseen pitäisi näyttäytyäkin, jotta se raadollista ihmistä ilmentäisi. Raadollisuutta ei voi itse poistaa. Onneksi apu löytyy muualta.




maanantai 11. toukokuuta 2015

Helsingin juurilla

Olipa rankka työpäivä. Aamulla ei oppimisalusta toiminut ja ilman sitä olimme pulassa. Ei ollut muistiinpanoja eikä opiskelijoiden töitä. Kumpikaan oppimisalustaeksperteistä ei ollut töissä. Ohjelmaa ylläpidetään Norjassa. Helpdesk tuntui nostavan kätensä. Mietin, kuka voisi olla varahenkilö. Sain sen selville. Kun menin häntä jälestämään, hän olikin jo saanut systeemituen pomon ottamaan asian harteilleen.

Piti improvisoida. Olemme tehneet aikaisemmin kasvopiiparustuksia, harjoitelleet oikeita suhteita. Ajattelin, että voisimme jatkaa nyt varjostusten tekemistä. Löysin Youtubesta opastusvidoita, näytin niitä opiskelijoille ja sitten saivat piirtää. Otettiin kuvia piirustuksista laitettavaksi blogeihin.

Toisen ryhmän tunuorintien talusta veivät nuorison liikuntatottumusten tutkijat kolme varttia. Sitten sovelsin edellisen ryhmän ohjelmaa. Ruokatunnin jälkeen alusta oli taas pystyssä.

Sitten aloin hiillostaa opiskelijoita tekemään vähintään pakolliset kurssitehtävät. Kurssi kun loppuu ensi viikolla.

Viimeisen ryhmän tunnit menivät hiillostushommissa. Toinen pakollinen tehtävä on oma taiteellinen tuotos, jonka olen jättänyt opiskelijoiden tehtäväksi kotona, koska koulun olosuhteet ja varustus eivät ole otolliset sellaisiin hommiin. Osa opiskelijoista eivät osaa ottaa tällaisia tehdäkseen. Niinpä paimensin porukkaa tekemään työn Paintilla tai lyijykynällä. Kaivelin myös esiin tietoja kunkin poissaolopäivistä, että voivat tehdä niihin liittyviä tehtäviä. Rankkaa tällainen.
 



Kun olin autolla liikkeellä, ajattelin mennä työpäivän jälkeen kävelylle Viikin- ja Pihlajamäen välille, jossa maisema on kovasti muuttunut uusien rakennuksien noustua seudulle. Matkalla näin Kustaa Vaasan pään pilkistävän Vanhasta kaupungista Koskelantien muuttuessa Viikintieksi ja päätin mennäkin tutkailemaan vanhan Hesan pohjoiskolkkaa, jota en ole ennen kunnolla haravoinut.

Tässä alkuun kuvia Annalasta.






Tässä on ollut vanhimman Helsingin raatihuone:





Tässä on ollut Helsingin ensimmäinen kirkko:






Tämä hautakivi on kopio alkuperäisestä. Hollantilaissyntyinen van Sanden oli aikanaan kaupungin rikkain porvari.


















 Mikähän tämän yksinäisen tolpan tarina on?









sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Hyvältä mieheltä peitetään yksi silmä ....





Sanotaan, että hyvältä mieheltä peitetään yksi silmä ja huonolta kaksi.

Ainakin silmät ovat huonot tällä. Skeptikko saa kamomillahoitoa. Yllätys, hoito auttoi. Näyttää kirkkaammalta. Hakkaraiselta kuulemma näytän.





lauantai 9. toukokuuta 2015

Äärimmäisen äärellä

Ajatukseni ovat nuoren ystäväni luona. Olen kirjoittanut hänestä ennenkin. Hänen lyhyen elämänsä loppu häämöttää. Hänellä on kipuja ja vointi vaihtelee. Hän toivoo voivansa olla kotona loppuun saakka. Onneksi hän on saanut sinne apua. Hän miettii jo arkkua ja hautajaisia.

Hän kirjoitti jo minulle hyvästelyviestin. Hänen vanhempansa ovat jo kuolleet ja hän on myöntänytkin, että minulla on hänelle isän tapainen rooli. Vastasin hänelle ja sain häneltä vielä vastauksen, joka lämmitti mieltäni kovasti. Toivoin, että kuulisin hänestä vielä ja hän lupasikin vielä kirjoitella vointinsa mukan.

Tämä tilanne saattaa perimmäisten asioiden äärelle. Ulkoisella ei ole merkitystä. Nuorena päättyvä elämä on aivan yhtä arvokas kuin pitkäkin vaellus. Luojalla on hänellekin jokin tehtävä maailmassa, jokin, mitä me emme voi tietää. Hänen suhtautumisessaan omaan tilanteeseensa on minulla oppimista.

Rukoilen hänen puolestaan sekä pyydän myös itselleni lohduttavia ja kannattelevia sanoja, joilla voin häntä saatella.





"EEC ja Nato, pienen Suomen kato"


Guggenheim Suomeen on mielenkiintoinen hanke, vaikka kyseistä museota ei koskaan tänne nousisikaan. Sen vastaanotto kertoo jotakin suomalaisen mielenmaiseman syvävirtauksista. Taiteilijapiireissä voi kuulla kaikuja 70-luvulta, jolloin äärivasemmistolaisuus hallitsi toimintaa. Sama aate oli vahvoilla opiskelijapiireissä. Muistan kuinka Mannerheimintiellä kaikui marssin tahdissa "EEC ja Nato, pienen Suomen kato".  
Ne nykytaiteilijat, jotka kannattavat Guggenheimia, eivät elämöi. Pelkäävät ehkä leimautumista.


Hirveä amerikkalainen uhkaa Suomea

"Ne tuhoo meitin!"
Tässä on toinen kilpailuehdotus. Se on saanut lempinimekseen "Pöytäliina". Ulommainen kate on lasia.



Voi olla, että suomalaismielissä vaikuttaa taustalla myös kylmä sota, joka meidän kaikkien yllätykseksi tuntuu palanneen. Ei ehkä varmuuden vuoksi haluta ärsyttää Venäjää amerikkalaiseksi koetun kultuurilinnakkeella. Mene tiedä.

En tiedä, onko Guggenheimin juutalaistaustalla jokin merkitys ajatuksissa. Se voi olla liian rohkea olettamus.

Yksi hankkeen hyvistä puolista on siinä, että se on synnyttänyt kilpailevan suomalaishankkeen, Checkpoint Helsingin. Sellaiselle voi toivottaa vain menestystä. Nimivalinta on todella mielenkiintoinen.

Luulen, että moni ei rohkene puhua syvimmistä vaikuttimistaan ja naamioi epäilyksensä rahapuheeseen. Hinnan on sanottu olevan samaa luokkaa kuin ikkunastamme näkyvän Herttoniemen liikenneympyrän ja sen ympäristön uudistaminen maksaisi. En ole sen hankkeen kuullut herättävän suuria tunteita.

Tällaisten hankkeiden kustannuksia rinnastetaan mielellään todella tärkeiden projektien kuten sairaalahankkeiden tai vastaavien kustannuksiin. Lisäksi hallitusneuvotteluissa pyörii ties kuinka monen miljardin säästösuunnitelmat. Taloudellisen taantuman keskellä keskustelu kouristuu helposti säästöjen tielle. Eilisiltaisessa A-studiossa haastateltiin kahta nuorta kansanedustajaa, kokoomuslaista ja demaria. Kokoomuslaisen mieli askarteli säästöissä ja työelämän joustoissa. Demari nuori taas korosti innovatiivisuutta. Pidin enemmän jälkimäisestä linjasta vaikka en demareita äänestäkään. Siinä oli tulevaisuuden toivoa ja valoisampaa näkyä. Sellaista Suomi nyt tarvitsisi.

Yksi museohankkeen vaikeuksista on siinä, että sen taloudellisia vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Sen kerrannasivaikutukset ovat niin moninaiset. Päätös joudutaan tekemään riskit tiedostaen. Ilmeisesti tätä ongelmaa torjumaan on muistaakseni aloitettu rahankeräys myötämielisten piiristä.

Suomi ei siihen kaadu, tuleeko tänne Guggenheim vai ei. Toivoisin kovasti, että aikanaan tutkitaan laajasti, millaiset vaikuttimet vallitsevat nyt kansalaisten ja päättäjien mielissä. Sellainen tutkimus kertoisi varmasti paljon meistä suomalaisista.

perjantai 8. toukokuuta 2015

Amerikkalaiset flirttailevat


Amerikkalaiset ovat hyvin sinnikkäitä ja yrittävät pehmein keinoin saada suomalaiset myöntymään Guggenheim -hankkeeseen. He ovat järjestäneet arkkitehtuurikilpailun, vaikka varmuutta museon rakentamisesta ei ole. Ehdotuksia on tullut huima määrä, pitkälti toista tuhatta. Sanovat maailman suurimmaksi arkkitehtuurikilpailuksi.

He ovat järjestäneet useita tilaisuuksia, joissa osallistujat ovat saaneet ideoida vaatimuksia ja käyttötapoja museolle.



Taidehallissa on järjestetty esittely kuudesta parhaimmaksi katsotusta ehdotuksesta.


Esillä on puinen pienoismalli keskustasta ja sen yllä roikkuu kyseiset kuusi ehdotusta samassa mittakaavassa. Siinä voi mielessään niitä sovitella maisemaan.




Ensimmäinen ehdotus on puupintainen joukko rakennuksia, joista yksi on majakkamaisesti muita korkeampi. Puupinta on poltettu.











Mikä olisi oikea taktiikka?

Enää kaksi viikkoa oppitunteja jäljellä. Nyt pitäisi kehittää lopetustaktiikka kaikille yhdeksälle kurssilleni, että saisin patisteltua mahdollisimman monelle suorituksen. Tällaisessa määrässä on potentiaalia jäädä valtavava massa työläitä rästejä. Lähes kaikkien osallistujien on kuitenkin suoritettava tämä kurssi, jos aikovat valmistua.

Sekään ei täysin auta, että annan opiskelijoiden tehdä rästejä viimeisillä tunneilla. Joidenkin on vaikea keskittyä, vaikka aikaa on käytettävissä. Pitää miltei vieressä istua, että homma sujuu. Kovin monen vieressä ei voi istua yhtä aikaa.

Tulisiko mieleen hyviä ideoita? Lempeä vai ankara patisteluviesti?




torstai 7. toukokuuta 2015

Guggis!

Olipa kulttuuripitoinen päivä tänään. Kävin aamupäivällä opiskelijoiden kanssa Taidehallissa, jossa oli laveasti esillä Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun kuuden parhaan ehdotukset museoksi.

Kävin välillä lounaalla Asematunnelissa. Söin pikaruokasuosikkini pitakebableivän. Sitten minulla oli vielä kahden ryhmän kanssa vierailut Kiasmaan. Ensimmäisen oppaan kanssa tiirailimme hetken toisiamme ja mietimme, missä olemme tavanneet. Hän sitten muisti, että olimme pari vuotta sitten Mika Karhun käsivarapiirustuskurssilla TaiK:in avoimessa.

Innostuin vielä menemään Taidehalliin uudestaan, kun siellä oli klo 16.30 paneelikeskustelu Guggenheim -hankkeesta. Kerron näistä Guggis -jutuista lähemmin, kunhan saan kerättyä taas voimia.

Oli mukava pörräillä kaupungilla. Kävelin lopuksi Taidehallista Kaisaniemenpuiston kautta Hakaniemeen. Katselin tullessani Taidehallista, että tutunnäköinen mies tulee vastaan Nervanderinkadulla. Paavo Arhinmäkihän se siinä. Näin edukuntatalon liepeillä voi näitä poliitikkoja nähdä. Mennessäni sinne toista kertaa näin Timo Soinin tulevan parin seuralaisen kanssa Eduskuntatalolta päin.




keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Voi näitä silmiä

Näinkö tämä maailma katoaa ... Silmissä on rähmää ja kai salvajäämiä. Punottavat. Muutun särjeksi ja pulahdan mereen.

Tuleepahan mentyä ajoissa nukkumaan, kun lukeminen on hankalaa.

Syön jotakin Zyrtekin vastiketta pillerin vuorokaudessa. Milloinkahan alkaa vaikuttaa?

Voisiko syöpähoidon seuraamuksena uinuuntunut siitepölyallergia äityä eloon? Ilmeisesti.

Älkää kertoko vaimolle minun kertoneen täällä, että olimme pariterapiassa tänään. Alamme olla kai aika hyvässä suhteessa, kun käynnit harvenevat. Seuraava elokuussa. Kukoistuva pari saattohoidossa.