Sairaan rakas elämä

Since 2014

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Touhulassa tapahtuu taas











Työkoneet ovat kuin dinosauruksia tai muita esihistoriallisen ajan hirviöitä, jotka ovat kokoontuneet puuhailemaan. Välillä levätään.




Rakennustyömaissa on omanlaistaan rujoa mutta viehättävää estetiikkaa.


































 Pidän sunnuntain taukoa kirjoittamisesta. Maanantaina jatkan taas.








perjantai 16. kesäkuuta 2017

Kauniita kaakeleita

Tänään on pitänyt levätä ja palautua matkan jälkeen. Olemme tosin olleet asioilla vaimoni kanssa. Kävimme muun muassa kaakeleita katsomassa. Väsytti todella kierroksen jälkeen.

Paluumatkalla

Kinnulassa hommia jaettiin
K-raudassa oli todella hyvin kaakeleita esillä. Pidän kovasti nykyisistä tyylivirtauksista. On mukava katsella erilaisia esille pantuja yhdistelmiä. Jotkut mallit ovat kuitenkin liian romanttisia minun makuuni. Kylpyhuoneemme on niin pieni, että on syytä suunnitella runsaasti valkoisia pintoja.

Kaakeli on ikivanha keksintö. Olen nähnyt ikivanhoja kaakeleita Caracallan kylpylän raunioissa Roomassa. Tuntuu ettei sitä voida mitenkään oleellisesti kehittää enää. Ehkä tietyissä maissa on käytetty mikrofonipitoisia kaakeleita.




Katselimme myös kylpyhuone- ja keittiökalusteita. Pidän niidenkin nykytyylistä.

Turun asunnossamme on saatu tapettien repimiset hyvään vauhtiin. Suuret kiitokset ystäville! Lähdemme varmaan alkuviikosta vaimoni kanssa jatkamaan hommaa. Kai meidän pitää hommata paikalle jokin kenttäpeti, jossa voimme huilata.












torstai 15. kesäkuuta 2017

Erityinen kohtaaminen

Entinen Honkalan ydinperhe oli eilen läsnä siten, että samassa tilassa oli välillä  vaine me seitsemän, äiti, isä ja me viisi sisarusta. Muutoinkin saimme - paitsi yksi meistä - viettää aikaa yhdessä kaikessa rauhassa ja Kinnula oli kukkeimmillaan. Aurinko paistoi. Kesäyön tunnelma on noilla leveysasteilla jotakin muuta kuin täällä pääkaupungissa. Tukikohdassammekaan eli yhden sisaruksen kotona ei ollut muita paikalla,

Ajatelkaa, millainen viitekehys on kohtaamiselle, kun juuret ovat niin samat, Kulttuurinen taustamme on muovautunut eri haarojen perintönä juuri vanhempiemme kodissa. Meillä on valtavasti muistoja paikoista, jotka kaikki tunnemme, ja henkilöistä, jotka kaikki vähintään tiedämme. Ulkopuolisen olisi ollut vaikeaa seurata keskusteluamme.

Keskustelu on helppoa, kun aivoissamme on enemmän tai vähemmän samanlaisuutta ja muistikerrostumat ovat osittain päällekkäiset.

Sellaiset asiat ovat merkityksellisiä, mitkä eivät muita kiinnosta. Tällainen perheyhteys taitaa olla ehtyvä luonnonvara.

Taidamme synnyttää tästä tradition. Voisimme kokoontua niillä seuduilla, joilla kotimme on joskus ollut tai joilla on asunut esipolviamme.

Meillä on sellaiset välit, että tällaiset kokoontumiset ovat mahdollisia.


Jaksoin matkan ihmeen hyvin. Saa nähdä, minkä verran tulee rokulipäiviä, jos tulee ollenkaan.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Tauko

Lähden käymään Kinnulassa. Nyt on sellainen tilanne. Blogini varmaan hiljenee pariksi päiväksi.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Elämme mielenkiintoisia aikoja

Perussuomalaiset ovat laukaisseet varsinaisen jännitysnäytelmän. Mahtoivatko nuivan linjan  kokousedustajat arvata, mikä myräkkä syntyy, kun äänestivät koko puhemieskunnan omasta joukostaan.

On yllättävää, että presidentti osallistuu tilanteeseen näin aktiivisesti. Kun eräs edesmennyt presidentti harrasti aikoinaan manuaalista ohjausta, onkohan nyt sauliaanisen vaikuttamisen aika.

A-studio oli ansiokkaasti saanut kaikkien puolueiden puheenjohtajat paikalle illaksi ja presidenttikin osallistui suorassa haastattelussa, joka tapahtui Naantalissa.

Maan johto pyrkii selvästi ratkaisemaan tilanteen ilman ylimääräisiä vaaleja. Mielestäni nyt olisi sellaisen paikka, koska tilanne on monessa suhteessa muuttunut viime vaaleista. Ymmärrän kuitenkin senkin, että halutaan rauhoittaa tilanne keskeneräisten asioiden hoitamisen varmistamiseksi.

Perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen on ollut tylyä politiikkaa. Luultavasti Kokoomus ja Keskusta ovat joutuneet vastentahtoisesti taipumaan perussuomalaisten hallituskumppaneiden edessä. Näille puolueille ei olisi varmaankaan ongelma joustaa toteutetuista pakolaisia koskevista käytännöistä. Tosin en ole täysin varma, mitä presidentin "tolkun ihmisten" linja merkitsee. En tiedä, malttaisiko hän olle vaikuttamatta taustalla, kun neuvotteluja käydään.

Voi olla haasteellista saada kristilliset ja ruotsalaiset mukaan sote-projektin jatkamiseen ilman merkittäviä linjamuutoksia. Tämä kysymys voi aiheuttaa uudet vaalit. Tällöin sote-uudistus jouduttaisiin luultavasti aloittamaan alusta.

En ole vakuuttunut maakuntavaalien tarpeellisuudesta. Ymmärrän, että uudistuksella halutaan siirtää valtaa Helsingin ulkopuolelle, mutta miten ratkaisu voisi vähentää terveydenhuollon kustannuksia? Eikö se lisää byrokratiaa? Asiaa kannattavat puolueet ovat kuitenkin saaneet mandaatin hankkeelle edellisissä vaaleissa ja sitä on varmaan kunnioitettava. Jos hallitusneuvottelut onnistuvat ilman vaaleja, saattaa malliin tulla uusien hallituspuolueiden ansiosta hyödyllisiä korjauksia.

Saapa nähdä, lähteekö Perussuomalaisten kannatus uuden nuivan linjan mukana nousuun vai laskuun.  




sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Toivon näkymiä

Ykkösellä on alkanut sarja Kansan liike, jossa käsitellään lämminhenkisesti eri liikkumisvälineitä terveyden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Kaikki kymmenen jaksoa ovat jo Ylen Areenassa nähtävissä.

Olen katsonut kaksi ensimmäistä jaksoa. Ensimmäisessä kokeillaan erilaisia härveleitä, joita nykyään myydään. Tasapainoskootteri, gyropyörä ja sähköpotkulauta. Ainakaan gyropyörä ei taida olla minun juttuni. Toinen osa kertoo pyöräilyn terveysvaikutuksista.

Ei taida olla monia hyviä syitä olla pyöräilemättä.

Toivottavasti nämä ovat alkusignaaleja liikenteen mullistumisesta. Sähköautoistakin tuntuu olevan tulossa realistinen vaihtoehto bensakäyttöisille.

Nämä luovat toivoa siitä, että ihminen ei lopullisesti pilaa ilmastoa.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Politiikkaa

Perussuomalaisten uusi värisuora on aikamoinen yllätys. On tosin sekin, että Halla-aho meni ensimmäisellä kierroksella läpi.

Jos perussuomalaiset jäävät pois hallituksesta, hallitusohjelmasta ehkä putoavat perussuomalaisten painotukset pois. Suomen pakolaispolitiikka voisi inhimillistyä.

Jos perussuomalaisten uudet puheenjohtajat ottavat hyvin kovan linjan, kannatus voi laskea. Saattaa syntyä paluumuuttoa demareihin ja keskustaan, kun maltilliset kyllästyvät. Puolue saattaa ajautua marginaaliin. Silloin se voi olla äänekäs, mutta aika voimaton toimija poliittisessa kentässä.

Kun puoluekokouksen enemmistö ajoi läpi neljä nuivan linjan puheenjohtajaa, voiko mahdollinen sopuilu maltillisten suuntaan tuntua uskottavalta.

Jotkut ISHSTV:n haastateltavat vaikuttivat hyvin kriittisiltä Halla-ahon valinnan suhteen.

Perussuomalainen puolue on tähän asti halunnut näyttäytyä kristinuskoa kunnioittavana puolueena, mikä on toiminut vastavoimana ajan ultraliberaaleille virtauksille. Mahtaako tämä painotus nyt heikentyä puolueessa?

Remonttihuolia

Uuden kotimme remontti askarruttaa. Mahdollisia ehostuksen kohteita ovat keittiön kaapit, kaikki asunnon sisäseinät ja katot, osa lattioista ja kylpyhuone. Kylpyhuone on niin pieni, että kaitainen  pesukonekin tekisi sen ahtaaksi. Keittiöstä puuttuu tiskikone. Kummallekin koneelle pitää löytyä paikka keittiöstä.

Kylpyhuoneremontin ei tarvitsisi meille olla laaja, mutta isännöitsijän mukaan esimerkiksi osaa laatoista ei voi uusia ilman, että koko kylppäri uusitaan. Vanhaa ja uutta kosteussuojaa ei kuulemma saada luotettavasti yhdistetyiksi.

Osa lattioista on katettu muovimatolla, joka on aikansa elänyt. Keittiö kaipaa myös uutta lattiapintaa.

Asunnossamme on kahdella puolella parveke, toinen erityisen pitkä. Parvekelasitus kumpaankin maksaisi kai noin kahdeksan tonnia.

Nyt meillä on sormi suussa, koska emme halua käyttää liikaa rahaa remontteihin. Aika kuitenkin kuluu ja tästä asunnosta on lähdettävä elokuun puoliväliin mennessä.

Olemme saaneet tarjouksen osasta työtä. Ratkaisu on houkutteleva, mutta maksaa tietysti. Osan remontista on nuorin poikamme luvannut tehdä kesälomallaan.

Ajattelin ottaa patjan mukaan ja lähteä Turkuun. Voisin ainakin repiä vanhoja tapetteja seinistä, että päästään alkuun. Jaksamiseni on rajallista, mutta kai jotakin saisin aikaan. Tämä ei ehkä ole hyvä idea.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Taas yksi tuomiopäivä

Olemme saaneet seurata kotoa ilmailunäytöstä, joka esitettiin Kaivopuiston edustalla. Paljailla silmillä näimme kokonaiskuvaa ja netin kautta lähikuvaa. Menivät tosin eri tahtia. Harmi että missasimme Airbusin. Olisi ollut kiva nähdä sellainen lähellä keskustaa.

Kävin aamulla viimeisessä tukikeskustelussa. Sen jälkeen tapasin hematologin .

Kaikki on hyvin. Tämä on uskomatonta. Luuydinnäytteen syväanalyysi puuttuu vielä, mutta se tuskin tuo yllätyksiä.

Sain vapautuksen ruokarajoituksista ja saan matkustaa ulkomaille (paitsi itään) kaupunkikohteisiin. Kortisonilääkitys lopetetaan, mikä saattaa helpottaa nukahtamista. Jipii! Voimme viettää talvea Etelä-Euroopassa.

Kontrollit harvenevat. Seuraava hematologitapaaminen tapahtuu elokuussa Meikussa, sitten seuranta siirtyy Turkuun.

Sain lääkärin tapaamisen jälkeen kaksi vauvarokotusta ja sitten siirryin päiväsairaalaan saamaan Zometa-tiputuksen. Oli mukava jutella tutun hoitajan kanssa, joka on siirtynyt 7A-osastolta päiväsairaalaan.

Täytän tänään yhden vuoden, sillä sain siirteen tasan vuosi sitten. Tästä näet, miten operaatio sujui. Kun silmäilin tuota tekstiä, huomasin, miten yksityiskohdat unohtuvat. Siirteen saamisen jälkeen alettiin odottaa, että jäljellä olevat omat leukosyyttini tuhoutuvat ja saadut kantasolualkiot alkavat nostaa päätään.










torstai 8. kesäkuuta 2017

Touhulassa tapahtuu




Itäisestä ikkunanäkymästämme tulee mieleen Richard Scarryn satukirjat. Monet koneet kuljettajineen ahertavat Supermarket Hertan työmaalla kuin konsanaan Touhulan kaupungissa. 

Nyt voisin hankkia jonkin rakennusprojektikäsikirjan ja seurata miten oppeja sovelletaan käytännössä. No se olisi minulle vain nice-to-know -tietoa. Kuulin kaupassa ennen kuin se suljettiin, että projektin olisi määrä valmistua tänä syksynä. Luultavasti ymmärsin väärin. 



Vieraamme innostui Iloisesta sanakirjasta, koska hän voi opetella lisää suomea sen avulla. 

Kävimme tänään ystävien kanssa lounaalla Stansvikin kartanon lähellä olevassa Ravintola Stansvikissa Laajasalossa. Vieraamme oli mukana. Suosittelen. Ravintola on kauniilla paikalla ja hinta-laatusuhde on hyvä. Runsas buffet-kattaus maksoi kympin hengeltä.  

Tänään olen jaksanut paremmin kuin viime aikoina. Sain viimeisen arviointini tehdyksi. 

Huomenna on taas tuomiopäivä. Kuulen hematologilta testien tulokset. Nyt kun on vuosi kantasolusiirteen saamisesta, ja saatan saada lisää vapauksia. Saa nähdä poistuvatko viimeiset ruokarajoitteet. 

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Testirodeo jatkui

Kävin tänään taas Meikussa, tällä kertaa Syöpiksellä. Minulle tehtiin luustontiheysmittaus. Otettiin kaksi kuvaa, toinen lannerangasta ja toinen vasemmasta lonkasta. Minulla on aikaisemmin tällaisessa kuvauksessa todettu osteopeniaa, joka on jonkinlainen osteoporoosin pikkuveli. Saattaa johtua lääkkeistä. Hoitaja kertoi, että myös vanheneminen tuo mukanaan osteopeniaa. Oikeastaan kuulemma kaikille tulee.

Menen perjantaina taas hematologian polille. Tapaan lääkärin ja saan lisää rokotuksia. Saan myös Zometa-tiputuksen päiväsairaalassa. Minulla on myös tukikeskustelu Meikussa toisaalla ennen edellä mainittuja.

Kuulen perjantaina kokeiden tulokset. Ehkä ne ovat hyvät tälläkin kertaa, mutta tämänhetkinen väsymys ihmetyttää. Tunsin itseni niin virkeäksi ennen kuin palasin töihin ja tämä asuntoprojekti alkoi.

Syöpä on taistelulaji. Eräs kohtalotoveri, joka on saanut siirteen ehkä pari kolme vuotta sitten, on joutunut sairaalaan. Hänellä on sama leukemiatyyppi kuin minulla. Jäännöstauti on äitymässä. Toivotaan parasta! Lääkärit ovat onneksi toiveikkaita.

Tänään pappa on saanut laatuaikaa nelivuotiaalta. Taiteilimme, katselimme hassuja vidoita Youtubesta ja tälläkin kertaa minun piti piirtää sormella hänen selkäänsä. Hän myös tarjoili minulle ahkerasti "ruokaa" nukkekodin astioista.

Saimme tänään vieraan Ranskasta.

tiistai 6. kesäkuuta 2017

MIkä sopii minkä kanssa

Olisipa löytynyt Turun keskustasta kämppä, jossa on remontit tehty. Saatin onneksi asunto, jossa ei ole isoja remontteja tulossa, joka on valoisa ja hyvällä paikalla.

Remontin junailu on haastavaa, kun ajaa näin puolivaloilla. Juttelin tänään erää  remonttifirman edustajan kanssa. Hän käy perjantaina katsomassa kohdetta erään ystävämme kanssa. Nuorin poikamme on remonttiammattilainen ja hoitaa keittiön sekä kylppärin kesälomallaan. Katsotaan millainen tarjous muusta saadaan.

Jospa tästä kehittyisi sellainen järjestely, jolla ehtisimme hyvissä ajoin alta pois ennen kuin uusi omistaja muuttaa nykyiseen kotiimme. Täytyy vielä miettiä, mitä kaikkea remontoidaan.

Nyt tutkitaan kaakeleita ja lattiamateriaaleja. Kaakelimalleja on niin paljon, että pää hajoaa.

Tänään kävimme Nordeassa junailemassa pankkiasioita. Nyt meillä on vieraanamme nelivuotias neiti Vaasasta äitinsä kanssa. Papalla on pappahommia.






maanantai 5. kesäkuuta 2017

Meilahdessa

Tänään alkoi vuosikatselmusruljanssi. Menin Meikkuun noin varttia vaille yksitoista. Minulta otettiin luuydinnäyte rintalastasta. Lääkäri oli kokenut ja hyvin taitava. Hän pisti vain yhden puudutuspiikin kohtaan, josta hän sitten otti näytteen. Se riitti. Sitten hän porasi nopeasti rintaani ja näytekin tuli tuosta noin vain. Hän oli sitä mieltä, että imeminen tuntuu enemmän alhaalta kuin ylhäältä otettaessa. Minun kokemukseni on päinvastainen. Tosin kerran rinnasta imeminen heijastui kaulaan saakka.

Sitten sain lapun rintaani.

Lähdin röntgeniin ja ilmoittauduin Tornisairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Siirryin odotustilaan. Sain tekstiviestimuistutuksen, että minun pitääkin olla Kolmiosairaalan yleispolilla. Juttelin erään hoitajan kanssa. Hän tutki tietojärjestelmää ja sanoi, että keuhkokuvaan tarvittaisiin lähete.

Menin yleispolille. Siellä sanottiin, että pitää mennä hemapolille. Sinne sitten soittamaan siirrehoitajan ovikelloa. Hän tutki asiaa ja kertoi, että lähete on kyllä toimitettu. Jossakin vaiheessa huomasin, että saamani tekstiviesti koskikin ensi perjantaita.

Käytävässä vuoroaan odottava minun laillani viime vuonna siirteen saanut henkilö puhutteli minua. Hän oli tunnistanut minut nimestä ja kertoi olevansa blogini lukija. Rupattelimme hetken. Sain positiivista palautetta. Tällainen antaa intoa kirjoittamiseen. Terveisiä sinne Jyväskylään!

Kun palasin vanhan puolen ensimmäiseen kerrokseen, kuulin kaukaa nimeäni huudettavan. Huutelin takaisin ja pääsin kuvaukseen.

Sitten menin labraan. Verinäytteen otto sujui tällä kertaa hyvin. Ensimmäisestä reiässä tuli riittävästi - monta putkiloa.

Sitten oli EKG:n vuoro. Ilmeni, että meillä oli ongelma. Minulla oli lappu rinnassa. Ohjeiden mukaan hoitajat eivät saa repiä sitä pois EKG: ottamista varten. Käyrässä yksi vaihe olisi suoraa viivaa. Suora sydänkäyrä kuulosti siltä, että potilas kuuluisi kylmiöön. Revin itse lappua niin paljon auki, että sydämeni pompotus saatiin mitatuksi kunnolla.

Tornin aulassa tapahtui jotakin, joka pisti silmään, vaikka oli vain sattumaa. Lääkäri oli tullut vastaan potilasta ja huomasi tämän Kolmiosairaalan aulassa. He lähtivät toisiaan kohti. Kumpikin ontui jalkaansa. Kohdattuaan toisensa he lähtivät yhdessä toisaalle.

Tänään minulla tuli vanhuuseläkkeeseen oikeuttavat ikävuodet täyteen. Päivää juhlisti se, että molemmat kuppaukset sujuivat hyvin. Lauantaina täytän yhden vuoden uudessa elämässäni.



sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Rytmihäiriö

Kiharat ovat melkein oienneet, kun on ollut niin kova vauhti.

Perjantai oli minulle ikimuistoinen päivä. Kulttuuritalolla pidetty päättäjäisjuhla oli viimeinen minun opettajan urallani. Henkilökunnan jatkot pidettiin Kaisaniemen ravintolassa. Meitä kolmea eläkkeelle jäävää muistettiin kauniisti. Rehtori kiitti meitä työstämme ja haastatteli julkisesti. Kukin meistä sai matkalaukun ja kauniin kukkakimpun.



Me kaksi eläköityvää opettajaa saimme myös julkiset huomionosoitukset työtovereiltamme. Kaikki tämä lämmitti mieltä.

Ajoimme illan päätteeksi vaimoni kanssa Turkuun. Menomatkasta olette jo kuulleet.

Perjantaina tuli häiriö bloggausrytmiini. Olen kirjoittanut lähes joka päivä, paitsi joinakin sunnuntaipäivinä tai milloin en ole sairaudeltani kyennyt. Yritin tehdä päivitystä yövuoteella, mutta siinä kolkassa poikamme ja miniämme talossa netti jumitti.

Kävimme perjantaina uudessa asunnossamme suunnittelemassa remonttia. Vaimoni kävi poikamme ja hänen esikoistyttären kanssa kaupassa mennen tullen. Tomera ja rohkea nelivuotias oli nähnyt kaupassa vihaisen näköisen tädin. Tyttö sanoi naiselle: "Terve! Onko huono päivä?" Täti oli heti lauhtunut. Juttelivat hetken.

Mukava, että saimme viettää aikaa läheistemme kanssa.

Uudessa asunnossamme on hauska yksityiskohta. Kylpyhuone on niin pieni, ettei sinne mahdu pesukonetta. Silti seinässä olevan pistorasiassa on teksti: "Vain pesukoneelle".

Ajoimme illalla kotiin. Tänään olemme olleet Mäntsälässä juhlimassa erään nuoren valmistumista ammattiin.

Huomenna menen Meikkuun. On vuosikontrollin aika. Nyt tutkitaan laajasti. Luuydinnäytteen ottamisella aloitetaan.



lauantai 3. kesäkuuta 2017

Hitchball 4000




Kirjoitin pari vuotta sitten postauksen (Osallistuimme liftauskisaan ...), jossa kerroin hauskasta sivujuonteesta matkallamme Jyväskylään. Otimme silloin kaksi liftaria mukaamme Helsingissä ja annoimme heille kyydin Jyväskylään.  Kävi ilmi, että oli meneillään liftauskilpailu.

Hitchball 4000 -kisa on juuri nyt meneillään viidettä kertaa. Suomen juhlavuoden versiossa ei voittaja ole se pari, joka käy kauimpana ja ehtii takaisin runsaan viikonlopun kuluessa, vaan se, joka ehtii keräämään eniten pisteitä käymällä nimetyissä paikoissa, jotka ovat etukäteen pisteytetty. Kullakin paikalla pitää tehdä tietyt temput. Tämänvuotista sovellusta on innoittanut suosittu Afrikan tähti -peli.

Kisan motiivina on elvyttää liftausta, joka on ekologinen tapa matkustaa.

Saimme tarjota eilen yhdelle kilpailijaparille matkan Turkuun ja saimme taas mukavaa seuraa. Matka sujui rattoisasti. Saimme hyvän kuvauksen kilpailukonseptista ja sen historiasta, koska toinen matkalaisista on yksi kisan kehittäjistä. Sain tänään netin kautta selville, että hän on järjestävän seuran puheenjohtaja.

Puheenjohtaja on ollut kiireinen viime aikoina, koska tapahtuma kuuluu saaneen julkisuutta erittäin hyvin.

Saatoimme parin Förille, jolla yksi Turulle säädetty tehtävä piti toteuttaa. Lautalla pitää esittää jokin laulu. Tapasimme rannassa myös toisen kisaparin.

Pareilla on GPS-paikantimet mukanaan. Voit seurata heidän reittiään ja etenemistään täältä. Meidän matkalaisemme kilpailevat nimellä Villi Länsi.

Onnea kisaan Villi Länsi! Kiitos mukavasta matkaseurasta!

torstai 1. kesäkuuta 2017

Historian havinaa

Olen ollut koululla eilen ja tänään. Opiskelijat ovat jo lomalla. Huomenna on päättäjäiset - minun viimeiseni. Juhlapaikkana on Kulttuuritalo. Myöhemmin henkilökuntaa kokoontuu Ravintola Kaisaniemeen. Aion osallistua.

Koululla olen toimitellut pieniä työsuhteen päättymiseen liittyviä asioita, jutellut työkavereiden kanssa ja hyvästellyt heitä. Tänään kävin myös kunnolla käsiksi viimeisen kurssini arviointiin.

Eilen kävin myös Haaga-Helian puolella. Sielläkin on vielä vanhoja kollegoita, vaikka moni on jo jäänyt eläkkeelle. Kun aloitin SLK:ssa, tuore ammattikorkeakoulu kuului vielä samaan kokonaisorganisaatioon, vaikka toiminnot olivat jo eriytyneet. Vuoden päästä koulut erosivat, mutta toimivat edelleen osittain samassa rakennuksessa. Minulta kysyttiin, haluanko jatkaa ammattikorkeakoulun vai oppilaitoksen puolella. Valitsin jälkimmäisen. Koulut olivat pitkään kuin sukulaisia, koska suuri osa kummankin henkilökuntaa tunsi toisensa.

Kun aloitin, ammattikorkeakoulun puolesta käytettiin nimeä Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Olin mukana tilaisuudessa, jossa äänestämällä valittiin kolmesta vaihtoehdosta koulun nimeksi Helia.

Ammattikorkeakoululla oli ollut kolme "emokoulua", Atk-instituutti, Helsingin Sihteeriopisto ja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Atk-instituutista oli jäänyt vain tynkä jäljelle, Sihteeriopistosta ei mitään. Joku saattaa muistaa, kuinka joskus puhuttiin HSO-sihteereistä.

Myöhemmin Atk-instituutin jäännökset ja SLK fuusioituivat. Käyttöön otettiin nimi Suomen Liikemiesten Kauppaopisto - Atk-insituutti. Myös Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu ja Helia yhdistyivät ja nimeksi tuli Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Helsingissä toimi ennen kaksi kauppaoppilaitosta, joilla molemmilla oli kauppaopistotausta. Nämä olivat Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja Helsingin kauppaoppilaitos, joka muutti vuonna 2003 nimensä muotoon Helsinki Business College.  Ennen ammattikorkeakoululaitoksen syntymistä lukion ja yliopiston välillä oli niin sanottu opistotaso, jota kaupallisella alalla edustivat kauppaopistot. Opistotaso katosi ja tilalle tuli yliopistoihin rinnastuva ammattikorkeakoulutaso ja lukioihin sekä ammatillisiin kouluihin rinnastuva kauppaoppilaitostaso. Jälkimmäisiä kutsutaan yhdessä toiseksi asteeksi. Peruskoulu lienee se ensimmäinen.

SLK ja HBC fuusioituivat vuonna 2007. Uuden nimen valitseminen oli vaikeaa. Ongelma ratkesi sillä, että koulun suomenkieliseksi nimeksi tuli Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ja englanninkieliseksi Helsinki Business College.


Väsyn aika nopeasti. Siksi etenen hissuksiin.

Tämä on ainutlaatuinen vaihe elämässä.




keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Mannerlaatat nitisevät?

Luultavasti ei noin kuitenkaan, mutta kukapa osasi ennustaa kymmenen vuotta sitten tämän ajan tapahtumia.

Yksi Euroopan mahtivaltioista on eroamassa Euroopan Unionista. USA:n pitkäaikainen suojakuori Euroopan yllä osoittaa murtumisen merkkejä. Eräs entinen suurvalta on 90-luvun kaoottisen vaiheensa vanki.

Maailman vaikutusvaltaisinta maata johtaa mies, jota varjostaa epäilys Venäjän vaikuttamisesta hänen valintaansa. Putin on varmasti tyytyväinen. Minusta hän vaikuttaa tällä hetkellä Trumpia vahvemmalta. Saattaa olla näköharhaa. Kuvitelkaapa kuitenkin miltä Putinin asema näyttäisi, jos hänen ajateltaisiin olevan Yhdysvaltojen paikalleen junailema.

Eurooppa alkaa huomata olevansa joukko enimmäkseen pieniä maita, jotka ovat sotilaallisesti heikkoja. Riitainen Eurooppa on joukko moukkia maailman suurella shakkilaudalla.

Nyt näyttää siltä, että Unioni on ainakin hieman kutistumassa, mutta samaan aikaan jäljelle jäävien koheesio vaikuttaa lisääntyvän. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaa. Jos joku osoittautuu jälkeen päin olleen oikeassa, kyse voi olla sattumasta.

America first. Suomi ensin. Menneet ajat ovat palanneet.

Vaikka presidenttimme on hieman osoittanut erään maineikkaan edeltäjänsä elkeitä, hän on maailmanpolitiikan nykytilanteessa mielestäni oikea henkilö hoitamaan isänmaamme päämiehen postia myös seuraavan kuusivuotiskauden. Toivotaan hänelle voimia ja terveyttä.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Vaihtoehtoinen sightseeing-kierros

Helsingissä turisteja kuljetetaan katsomassa Sibelius-monumenttia ja muita hyviksi katsottuja kohteita.

Jollekin rajatulle segmentille voisi järjestää aivan erilaisia kierroksia. Pysähdyspaikat voisivat olla
olla tällaisia:

Entä tämä? Löytyy Kaivopuistosta. 






maanantai 29. toukokuuta 2017

Taas on yksi arpa heitetty

Vihdoinkin karkkitehtaaseen tai tarkemmin karkkitehtaan elämyskeskukseen. Monet opettajat lienevät vierailleet useita kertoja Fazerilassa opiskelijoiden kanssa. Minäkin ehdin urani viime metreillä. Opiskelijoita ei tosin ollut mukana. Osa koulumme henkilökunnasta oli pitämässä suunnittelupalaveria Fazerin tiloissa.

Toki Fazer tekee muutakin kuin karkkeja.


Ehkä ihmettelet, mitä minä siellä tein, kun olen jäämässä eläkkeelle. Ei minun olisi varmaan tarvinnut osallistua, mutta halusin, koska mieleni teki vielä olla yhdessä työtovereideni kanssa.





Uuden hienon Fazer Experience -rakennuksen keskellä vallitsee ilmasto, jossa kaakaopensas ja muutamat muutkin eksoottiset kasvit viihtyvät.


Pian kypsyviä kaakaohedelmiä


Minulla on haikea mieli. Suren sitä, etten tapaa enää työkavereitani - ainakaan usein. Uusi todellisuus, jota olemme vaimoni kanssa rakentaneet alkaa muuttua lihaksi. Minulle selvisi tänään ettei minulla ole siivottavaa työssäni. Voin vain jättää tavarat sinne, missä ne ovat. Mitään omaa en kaipaa, joten mitäpä noita penkomaan.

Juteltiin jo alustavasti avaimien luovuttamisesta. Minun ei tarvitse pitää niitä kesäkuun loppuun, jolloin työsuhteeni päättyy.

Tuntuu hurjalta luopua avaimista ja kulkuläpyskästä, koska sitten en enää voi kulkea koululla kuin kotonani. Tuntuu siltä, että olen luopumassa toisesta kotipesästäni ja sukulaisistani.

Tämä on samanlainen taitekohta elämässä kuin koulun aloittaminen, naimisiin meneminen ja työelämään astuminen.

Tällaisen paperin allekirjoitin tänään.






Lähdimme kotiin namukassi (oli siinä juureleipäpuussikin) kädessä.




sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Miksi Turkuun?

Kommentoija kysyi, miksi muutamme Turkuun. Olen varmaan niistä seikoista kertonut eri jutuissani, mutta kokoan tässä vaikuttavia syitä yhteen.

Luullakseni motivaatio aiheuttaa jonkin toimen tai pyrkimyksen silloin, kun siihen sisältyvät motiivit vaikuttavat riittävästi samaan suuntaan.

Vaimoni on kokenut nämä syöpäjaksoni hyvin raskaina. Hän on saanut asiantuntijatukea, ja hänelle on kerrottu, että ympäristön vaihdos tekisi hyvää. Tällä ei tarkoitettu lyhytaikaista lomamatkaa tai muuta sellaista. Minä en tiedosta tällaista tarvetta yhtä voimakkaasti kuin vaimoni, mutta ajattelen, asiassa on perää. Kun siirrymme Turkuun, muuttuvat sekä sisäinen (koti) että ulkoinen ympäristömme (mitä on seinien ulkopuolella).

Kantasolusiirtoja tehdään Suomessa vain Helsingissä ja Turussa. Oletan seurannan olevan Turussa suunnilleen yhtä laadukasta kuten Helsingissä.

Jään pian eläkkeelle. Työpaikka ei enää sido minua Helsinkiin tai sen lähikuntiin. Yksi eläköitymiseeni vaikuttavista tekijöistä on se, että ammatillinen opetus on voimakkaassa murroksessa. Opettajia tullaan tarvitsemaan aikaisempaa vähemmän. Tämän lisäksi olen syöpätoipilas ja mukautuminen uuteen toimintakulttuuriin saattaisi olla minulle  hyvin vaativaa.

Olemme asuneet Turussa 70-luvulla. Kaupunki on siten meille tuttu paikka. Tämän suhteen minulla on motiiviristiriita, koska asuisin mielelläni paikassa, jossa olisi paljon tutkimista. Toisaalta Turussa asuu valmiiksi ystäviä ja muita tuttuja.

Helsinkin on Turkua selvemmin merellinen kaupunki. Pääkaupungissa on myös enemmän isoja puistoja. Entinen pääkaupunki on kuitenkin kooltaan kompakti, mikä saattaa olla etu vanhenevalle pariskunnalle.

Taiteen tekemisen näkökulmasta jään kaipaamaan Taideteollisen korkeakoulun avoimen yliopiston kursseja. Olisin mielelläni jatkanut niillä käymistä.

Jälkipolven suhteen sijaintimme painopiste siirtyy, koska jälkeläisiämme asuu Espoossa, Helsingissä, Loviisassa, Naantalissa, Turussa ja Vaasassa. Ehkä meidän pitää muuttaa useamman kerran. Eläkkeellä meillä tosin on aikaa kulkea.

Turussa ja sen ympäristössä asunnot ovat merkittävästi edullisempia kuin Helsingissä. Etua vahvistaa se, että löytämässämme asunnossa ei ole pitkään aikaan tulossa kalliita remontteja. Nykyiseen kotiyhtiöömme on tulossa kallis julkisivuremontti.

Helsingin keskustasta emme pystyisi ostamaan yhtä isoa asuntoa.

Pienenä bonuksena Turussa on paikka, jossa voin käydä ajottain nikkaroimassa kehyksiä, jos nyt intoa riittää.

Uskon, että muuttomme ansiosta vaimoni elämänlaatu paranee merkittävästi. Se on minulle hyvin tärkeää. Suomen ilmasto rasittaa ankarasti hänen terveyttään.  Tämän muutoksen ansiosta meillä toivottavasti on paremmat mahdollisuudet viettää pahimman talviajan lämpimässä ilmastossa, jossa hän voi paljon paremmin. Lisäksi Turussa monet palvelut ovat kävelymatkan päässä.

Olen ollut murheissani siitä, että uudessa kodissamme tuntuu olevan niukasti tilaa tavaroilleni. Nyt olemme keksineet sisustuksellisia ratkaisuja asiaan.

Hyvinkin voi käydä.


Tänään tapahtui jotakin yllättävää. Olimme kävelyllä Sibeliuspuistossa. Paluumatkalla poikkesin Yliopiston Apteekkiin. Rupattelimme nuoren farmaseutin kanssa niitä näitä. Mukavaa että hänellä oli aikaa. Mainitsin jotakin leukemialääkitykseen liittyvää. Hänellä täytyy olla hyvä muisti ja assosiaatiokyky, koska hän tunnisti leukemian ja nimeni perusteella minut bloggariksi. Hän ei lienee vakituinen lukija, mutta silti tunnisti. Kiitos sinulle mukavasta hetkestä, jos satut lukemaan tätä!


lauantai 27. toukokuuta 2017

Parisuhde paremmaksi huonekalupelin avulla

Yksi kliseinen kotitapahtuma on sellainen, että vaimo suunnittelee uudet paikat huonekaluille ja miehen rooliksi jää siirtää ne. Klisee ja klisee, mutta meillä kuvio menee suunnilleen noin. Tosin vaimoni ei jaksa maanitella minua hommiin vaan hankkii siirtäjät suku- tai ystäväpiiristä.


Vaimoni on piirtänyt uuden asuntomme huoneita millimetripaperille oikeisiin suhteisiin. Pyysin häntä tänään tekemään myös liikuteltavat huonekalut. Näin saimme suunnittelujärjestelmän käyttöömme.

Seuraavana kolme versiota olohuoneen sisustukseksi. Tulisiko sinulla ideoita? Huone on kooltaan 6 x 5,6 neliömetriä. Alvar tarkoittaa Aallon tarjoilupöytää.





Tässä makuuhuoneet.


On muuten hyödyllinen apuväline.

Suunnitteleminen voisi sujua hauskasti, jos kumpikin asettelee vuorollaan huonekalulappusia laudalle. Kun tarpeelliset on aseteltu, jatketaan siirtämällä vuorotellen kaluste kerrallaan. Kun sijoittelu näyttää kummankin mielestä täydelliseltä, peli on päättynyt. Viimeisen siirron tekijä on voittaja.

Jos pariskunnista tuntuu, että on liian vähän yhteistä tekemistä, tässä on yksi mahdollisuus.

Vaimoni on nukkekoti-ihminen. Nyt me voisimme rakentaa yhdessä pahvista uuden kotimme pienoismallin ja nyplätä siihen sopivat huonekalut. Voisimme etsiä huonekaluliikkeiden sivustoilta kiinnostavia malleja ja tehdä niistä lelukopioita.

Mitä enemmän on vaihtoehtoisia huonekaluja käytettävissä, sitä enemmän syntyy erilaisia kokonaisuuksia, kun jaksaa vain pelata.

Meidän on saatava remonttihommat vireille siivota turhaa tavaraa pois nykyisestä kodistamme, joten aikaa voi olla niukasti pelaamiseen.


perjantai 26. toukokuuta 2017

Kuvia

Sain pitkästä aikaa kuvasiirron onnistumaan kännykästä läppäriin.

Tässä muutama kuva äskettäiseltä kävelyltäni Eirassa ja Kaivopuistossa. En ole ennen nähnyt paikan päällä veistosta, jonka Kesko on lahjoittanut Helsingin kaupungille äitienpäivänä vuonna 2010. Huomasin sen Kaivopuistossa Puistokadun ja Neitsytpolun välisessä kulmauksessa. Patsaan nimi on ODOTUS Äidin rakkaus on suurin. Tekijä on Pekka Jylhä. Minusta teos on hyvä.







Yksi nykyisistä lähikaupoistamme pannaan aivan uusiksi. Metroparkkikin puretaan. Täältä näet, minkälainen siitä tulee. Uuteenkin ratkaisuun tulee metroparkki.





Tässä kuvia eiliseltä.


Muutama venekunta oli hoksannut tulla Kolera-altaaseen seuraamaan hautajaissaattuetta. Yksi oli asettautunut paraatipaikalle.



Luulin, että joku virkailija hätisteli venekuntaa pois näin läheltä. Vaimoni huomasi, että naisen täytyi olla median edustaja. Muistilehtiö käsissä haastattelee pariskuntaa.



Ruumisauto seisoi noin minuutin Presidentinlinnan edessä. Ihmettelin, miksi se ei ollut aivan keskellä, pääoven kohdalla.




Huomasin autolle mennessäni Kasarminkadulla olevan talon seinässä kyltin, joka on alla olevassa kuvassa. Pommituksen jälkiä on varmaan tarkoituksella jätetty näkyviin. Muisto Suomea koettelevilta sotavuosilta. Juuri edesmennyt presidentti oli varmaan ainoa tasavaltamme päämiehistä, joka ollut etulinjassa puolustamassa isänmaata.







torstai 25. toukokuuta 2017

Presidentin hautajaiset

Seurasimme tänään kotona aika pitkään Mauno Koiviston siunaustilaisuutta ja lähdimme sitten keskustaan. Matkalla kuuntelimme tilaisuutta radiosta. Pääsimme aika helposti autolla Kaartinkaupunkiin. Teimme varmuuden vuoksi mutkan, mutta ei ehkä olisi tarvinnut. Näimme Arkadiankadun reunoilla solttuja seisomassa määrävälein.

Lähellä keskustaa oli vihreitä armeijan isoja ajoneuvoja katujen kulmilla valmiina sulkemaan tien. Ajoväylät suljettiinkin sitten, jotta kukaan ei voisi ajaa väkijoukkoon. Kekkosen aikoihin tällainen ei varmaan tullut mieleenkään kenellekään.

Tunnelma kaupungissa oli erilainen kuin Kekkosen hautajaisten aikaan. Nyt oli aurinkoinen kevätpäivä. Kekkonen haudattiin syksyllä. Kaupunki oli tuolloin hyvin hiljainen. Tunnelma oli erikoinen. Nyt oli ihmisiä liikkeellä nauttimassa lämpimästä päivästä ja osa tietenkin valmiina seuraamaan saattueen ohimarssia.

Luulen, että Kekkonen haudattiin sunnuntaina. Nyt näkyi ihmisiä töissä, vaikka onkin pyhäpäivä. Ilmeisesti johtuu Kikystä.

Kävelimme Kauppatorille ja päädyimme Kolera-altaan eteläpuolelle vastapäätä presidentinlinnaa. Saattuejärjestely oli erilainen kuin edellisissä presidentin hautajaisissa. Sotilasosastot marssivat etukäteen Eteläesplanadille, kääntyivät ympäri ja asettautuivat kadun reunaan. Kun ruumisauto saapui, se pysähtyi hetkeksi Presidentinlinnan eteen. Soittokunta päräytti hieman sekä alkuun että loppuun. Ruumisautoa seurasi vain muutama auto. Kekkosen saattue eteni paljon hitaammin, koska autojen perässä marssittiin. Tällä kertaa sotilasosastot poistuivat Kauppatorin kohdalta muualle.

Kaksi helikopteria pörräsi ilmatilassa tapahtuman aikana niin, että minulta jäi kirkonkellojen soitto huomaamatta.

Presidenttien hautajaiset ovat syvästi suomalaista kulttuuria ilmentävä tapahtuma. Soitettu ja laulettu musiikki on kansan yhteistä omaisuutta. Se symbolisoi voimakkaasti Suomen satavuotista historiaa. Tällaiset tapahtumat voimistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mauno Koiviston elämä luotaa vahvasti yhteistä muistiamme.

Media kyselee päivän haastatteluissa ihmisiltä heidän omia kokemuksiaan Koivistosta. Minä muistan nähneeni hänet kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli vilahdus Hietaniemen hautausmaalla. Oli varmaan kaatuneiden muistopäivä ja Koivisto oli matkalla laskemaan seppelettä. Muistan, että hän oli pitkä, komea ja elinvoimainen mies.  Voi olla, että muistoni on kultaantunut, koska ei hän voinut aivan nuori mies enää olla.

Toisen kerran näin hänet Presidentinlinnan parvekkeella presidentti George Bush seniorin kanssa, kun he tulivat tervehtimään kansaa. Tänään olin taas paikalla.

Viimeisen kerran näin hänet eräissä hautajaisissa, joiden kirkossa tapahtuvaan osioon hän osallistui. Tellervo-vaimo oli mukana. Koivisto oli jo hyvin vanha mies, mikä näkyi hänen olemuksessaan.

Kertoo jotakin Suomesta, että olen tavannut henkilökohtaisesti Assin, joka oli tuolloin sukunimeltään Komulainen. Hän oli Wärtsilän palveluksessa ja tuli liikeneuvotteluun edustamaani yritykseen.

 
Tämä päivä on meille henkilökohtaisesti erityinen, koska olemme saaneet uuden lapsenlapsen. Pikkuneiti syntyi turkulaiseksi.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Silmämuutoksia

Elämäni pienenee. Siltä tuntuu nyt. Voi se myös suurentua, mutta silmäni ovat pienet. Verkostot vähenevät, mutta varmaan uusia haaroja tulee tilalle.

Elämää ei voi täysin suunnitella. Monenlaista voi yrittää, mutta kaikki suunnitelmat eivät toteudu. Toisaalta sellaisia toteutuu, joista emme tiedä. Ne on tehty tuolla ylhäällä.

Me olemme suunnitelleet muuttoa Turkuun ja ryhtyneet toimeen. Näyttää siltä, että aikeemme annetaan toteutua. Jotakin aavistamatontakin varmaan tapahtuu.

Tänään välittäjä ystävällisesti toimitti uuden kotimme avaimet poikamme ja hänen vaimonsa kotiin Turun Takakirveeseen (Mikähän on tuonkin nimen etymologia?). Tämä on taas yksi askel eteenpäin.

Minun järkeni on huono uskomaan. Onneksi usko on sydämessä eikä aivoissa. Minusta on alkanut tuntua, että minua on haluttu opastaa näiden syöpieni kautta. Ei minulle erityistä viisautta ole karttunut, mutta uskominen tuntuu tärkeältä. Kun minua riisutaan, uskon merkitys tuntuu kasvavan.

On suuri mysteeri, mitä elämä on. Järki haluaa päätellä, että kaikki on sattumaa. Usko tuo valoa ja toivoa synkkään maisemaan. Usko, toivo ja rakkaus, miten tärkeitä ne ovat.

Silmäni näyttävät fyysisesti pienemmiltä kuin ennen. Luulen tämän johtuvan niiden kuivuudesta, jonka luultavasti aiheuttaa lääkitys. Nyt niiden ympäristö punottaa ja välillä kutisee. Saattaa olla käänteishyljintää. Selitys voisi olla se, että kortisoniannokseni on puolitettu. Soitin siirrehoitajalle. Hän kehotti käyttämään miedosti kortisonipitoista voidetta. Seurataan muutama päivä. Jos punotus ei laske, soitan Meikkuun ja minut saatetaan pyytää näyttämään ihoani lääkärille. Olen oppinut ottamaan herkästi yhteyttä Meikkuun, koska huomattuani ihoni kutisevan viime vuonna, soitin vähän empien Meikkuun. Minut kutsuttiin paikan päälle. Kysymys oli käänteishyljinnästä.

Jos kyse on käänteishyljinnästä, luulen, että joko kortisoni- tai Sandimmun-lääkitystäni nostetaan, tai molempia.

Ehkä silmäni joskus suurenevat.


tiistai 23. toukokuuta 2017

Iso myllerrys

On tapahtumassa niin isoja asioita, että psyykelläni on sulattamista. Olen yleensä hyvä sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, mutta nyt ilmeisesti alitajuntani prosessoi tilannetta tosissaan.

Minun pitäisi tarttua hoidettaviin asioihin kuten uuden asunnon remontin organisoimiseen, mutta en tahdo saada otetta. Tosin väsymyskin saattaa vaikuttaa.

Minun pitää toimittaa tämän kuun aikana koululle irtisanoutuminen kirjallisessa muodossa. Tuostimemme on sellainen kuin tulostimet tuntuvat nykyään olevan. Sovin pomolleni, että lähetän sen hänelle, hän tulostaa ja allekirjoitan sen ensi viikon alussa.

On aika täyttää eläkeanomus. Sen voi tehdä netissä. Kuulin eläkeyhtiöstä, että sen käsitteleminen menee yli heinäkuun alun, koska heidän pitää saada vielä palkkatietoni heinäkuulta, mutta sitten rahat alkavat tupsahdella tilille jokaisen kuukauden alussa.

Ensi kesäkuussa minulla on isot yksivuotistutkimukset Meilahdessa. Ne ovat tärkeä rajapyykki. Jos kaikki on hyvin, selviäminen alkaa olla aikaisempaa todennäköisempää.

Meidän on alettava purkaa pitkäaikaista kotiamme Helsingissä ja alkaa asettautua uuteen, joskin tuttuun, ympäristöön Turkuun. Myös syöpäkontrollini siirtyvät Turkuun, mahdollisesti kaupunginsairaalaan.

Minä mielelläni kaavailen tulevaisuuttamme. Nyt se on erilaista kuin ennen, koska todellisuudessa on kysymys luopumisesta paljosta. Jotakin tulee tilalle. Yritän keskittyä muutosajan järjestelyihin. Tulevaisuus kasvaa orgaanisesti siitä tilanteesta, mihin asetumme.

Ehkä johtuu näistä muutosajoista, että muistelen mielelläni menneitä aikoja Nurmijärvellä, joka ei ole enää sellainen kuin se on ollut, eikä pidäkään olla. Tulee mieleen joululaulun sanat "miespolvet vaipuvat unholaan ..." Nurmijärven yhteiskoulussa on oli minun aikanani opettajia, jotka olivat olleet koulussa jo sota-aikana. Nykyiset opiskelijat tuskin tietävät heistä mitään. Samoin käy minunkin suhteeni. Näin on aina ollut ja tullee aina olemaan.


Näimme tänään hienon tumman Bemarin, jonka rekisteri oli LÄH-10. Väkisin tuo yhdistelmä herättää huomiota.