Karanteenissa

Toinen karanteenipäivä menossa. Voin vain hämmästellä tilanteen muuttumisen nopeutta. Nyt on Suomi menossa kiinni.

Viime torstai oli taitekohta. Ilmapiiri koronan suhteen tuntui muutuvan. Huolestuimme vakavasti. Meillä oli junaliput hankittuna paluumatkalle Saksan ja Tanskan kautta Tukholmaan. Myös laivamatka Turkuun on varattu.

Kuten olen kertonut, ostimme perjantaina sunnuntaiksi lentoliput Suomeen. Lauantaina istuimme turistikliseisesti lounaalla Antibesin vanhassa kaupungissa olevassa ravintolassa trubaduurin laulua kuunnellen. Nyt tapamme karanteenia kotona Turussa.

Oli hämmentävää, etta mediasta ei käynyt selvästi ilmi, mitä karanteenissa oleminen tarkoittaa. Olin kuvitellut, että saisimme käydä kaupassa. Selvitin asiaa verkosta. Jyväskylän kaupunki oli julkaissut ohjeet selväkielisessä muodossa. Emme saa asioida kaupoissa. Onneksi läheisemme hoitavat ruokahankinnat puolestamme. Italiassa saa kuulemma kaupassa olla vain neljä asiakasta kerrallaan. Muut jonottavat ulkopuolella ja pitävät turvaetäisyyden väleillään. Onkohan sama vielä edessä täälläkin. Emme saa käydä vieraisilla eikä meitä saa käydä katsomassa. Ruokatavaratkin on ilmeisesti jätettävä meille käytävään oven taakse.

Soitin eilen lähellä olevaan valtuutettuun Macbook-huoltoon. En voi tietenkään itse viedä rikkoutunutta läppäriäni, mutta joku voisi sen toimittaa. Huollosta sanottiin, että he pitävät kaikki huoltoon tuodut tietokoneet jonkinlaisessa karanteenissa 24 tunnin ajan ennen kuin alkavat tutkia niittä. Minun tapaukseen hän ehdotti, että sivelisin laitteen alkoholilla ja se toimitettaisiin heille muovipussissa. Hän tuntui kuitenkin toivovan, etten toimittaisi laitetta ennen karanteenini loppumista. Suostuin siihen. Heillä on nyt aika vähän töitä, joten ilmeisesti tutkinta ja huolto voidaan sitten toimittaa muutamassa päivässä. Asiakaspalvelija ehdotti uutta konetta, jonka saisi heti. Toivon kuitenkin, että vanha voitaisiin pelastaa kohtuulliseen hintaan.

Karanteenilaisilla on lupa ulkoilla, kunhan pysyttelevät parin metrin päässä muista. Kävin eilen lenkillä. Lönköttelin kolme varttitunnin siivua. Reittini kulki kotoa kohti Turun linnaa, sen ympäri, sitten Aurajoen rantamia tuomiokirkon suuntaan ja Myllysillan jälkeen käännyin kohti kotia. Kevätaurinko lämmitti Suomessakin, sama aurinko, joka helli meitä Antibesissa. Sää oli täällä selvästi viileämpi. Ilmakerros syö auringon lämpöä enemmän kuin etelässä. Eron huomaa.
Kahden metrin etäisyysvelvoite sisältää varmaan jonkin verran toleranssia. Yritin kuitenkin noudattaa ohjetta kirjaimellisesti. Väistin muita kulkijoita tarvittaessa kadun puolelle. Jalkakäytävällä ei seinän ja pysäköityjen autojen välissä ole aina riittävästi tilaa. Torin seudun kauppa-alueita on syytä välttää. Käytin hissiä lähtiessäni ja palatessani. Ajattelin, että näin voin välttää kaiteiden koskettelua. En voi tietenkään mennä hissiin samaan kyytiin muiden kulkijoiden kanssa.

Hallituksen eilinen ulostulo oli dramaattinen, mutta ilmeisen välttämätön. Juttelin eilen puhelimessa kahden yli seitsemänkymppisen kanssa. Hekin ovat nyt karanteenissa.

Tämä hevoskuuri vaikuttaa varmasti talouteen monella tavalla, myös yksilötasolla. Meidän lentolippumme maksoivat yli 700 euroa. Luulen ettei kotivakuutus osallistu kuluihin. Juttelin matkalla erään samalla lennolla olevan suomalaisen kanssa. Hänen hyvissä ajoin ostetun lippunsa hinta oli ollut 64 euroa. Junalippumme maksoivat myös useita satasia. Saammeko niistä mitään takaisin, jää nähtäväksi. Lippujen käyttö olisi kuitenkin mahdotonta. Saksakin on sulkemassa Ranskan vastaisen rajansa.

Ranskassakin tilanne muuttuu ratkaisevasti. Suosituksia ei ole otettu tosissaan. Nyt astuu voimaan määräys, ettei enää saa sakkojen uhalla käydä kuin kaupassa ja apteekissa. Koiria saa ulkoiluttaa. Niinpä kuulemma naapuritkin osallistuvat innolla ulkoiluttamiseen. Koirat kyllästyvät ja asettuvat neliraajajarrutukseen.

Saa nähdä, kuinka pitkään voimme käydä lenkillä täällä Suomessa.

Nämä tappiot eivät romuta talouttamme. Hienoa, että selvisimme viime hetkillä kotiin. Moni yrittäjä ja palkansaaja joutuu varmasti lujille. Toivottavasti yhteiskunta voi tukea ylivoimaisiin tilanteisiin joutuvia.

Tiedän kokemuksesta, että kahden viikon karanteenista selviää aika helposti, kunhan käytännölliset asiat hoituvat. Eristysosastolla sairaalassa minun piti olla yhdessä huoneessa noin kuulauden, kun olin saamassa kantasolusiirrettä. Jouduin eristyksiin vielä uudestaan.