Sukumatkan toinen päivä: Isien ja äitien asuisijoilla

Musakanlahden koulu

Lauantaiaamuna lähdimme koko joukon voimin tilausajollamme tutustumaan eri sukuhaarojen kotikontuihin.

Tiituan Tammalan sukuhaaran jälkeläisiä jäi vierailemaan Koivumäen talossa.

Koivumäki
 

Me muut jatkoimme Pyhäjärven keskustaajaman kautta puretun Taubilan kartanon rannalle.

Sitten suuntasimme Riiskan sukuhaaran alkusijoille. Tapasimme sovitusti pikkuautolla Taipalsaaresta tulleet sukulaiset. Ihmeeksemme emme ensin löytäneet sukupaikkaa, vaikka minäkin olen vieraillut siellä kaksi kertaa aikaisemmin. Muut lähtivät uimarannalle odottamaan, kunnes paikalle jääneet neljä retkeläistä löytää paikan.

Sergein talo

Olin tutustunut edellisellä retkelläni naapurin Sergeihin ja hänen talonsa tunnistin. Sergein vaimo oli paikalla. Pihasta osasimme perille.

Tapasimme Kukkojen talon pihalla ystävällisen miehen, joka antoi meille luvan tulla isommalla porukalla tutustumaan paikkaan.

Kukkojen talon toinen pääty oli purettu ja tilalle oli rakennettu uusi. Siksi emme tunnistaneet paikkaa taustalla näkyvän metsän takana olevalta tieltä.

Lähdimme pikkuautolla uimarantalaisten perään. Bussi olikin pysähtynyt Riiskan ja Rantakylän välisen tien reunaan. Vain kaksi matkalaista oli lähtenyt pikkutietä uimarannalle. Päätimme jatkaa matkaa Rantakylään ja vierailla sen jälkeen Riiskassa.

Bussista sopi nousta Rantakylän pysäkille. Muut jatkoivat matkaa Käkisalmeen.

Riiskan talossa asui aikoinaan Antti ja Katri Kukon suurperhe. Kun tila kävi ahtaaksi, vanhan parin Martti-pojan, joka oli isoisäni, perheelle hankittiin tila Rantakylästä. Yhteistaloutta jatkettiin, mutta myöhemmin isovanhempani lunastivat paikan itselleen.

Rantakylän raittia

Martti ja Anna-Maria Kukon talon paikalla kasvaa niittyä. Edellisellä matkalla löysimme talon nurkkakivet. Silloin paikalla oli myös Kukoilta jääneitä maataloustyökaluja siististi kasaan järjestettyinä. Nyt niitä ei enää näkynyt.

Sama niitty vastasuunnalta nähtynä

Lähettyville talon rakentanut mies näytti meille suomalaisten ulkorakennuksen kivijalkaa. En osaa sanoa kenen tila tässä on ollut. Muitakaan suomalaisten taloja ei enää ole.

Kukkojen tila rajoittui Laatokkaan. Tässa olemme matkalla venesatamaan. Talolta näkyi aikoinaan Laatokalle, mutta nyt välillä kasvaa metsää.

Venesatama Aherikossa

Laatokan suolattomat aallot ovat jyrkkiä, joten suojaisa satama oli tarpeen.

Rantakylän kohdalla Laatokan ranta on kivikkoista.

Palatessamme poikkesimme aiemmin aiotulla uimarannalla.

Kun saavuimme Riiskaan, Sergei oli meitä vastassa. Menimme ensin hänen puolelleen. Sergei harrastaa esineiden etsimistä metallintunnistimen avulla ja hän esitteli meille löydöksiään.

Tapasimme Kukkojen puolella parisikunnan, jonka tapasin myös edellisellä matkallani. Uudella puolella on ilmeisesti uudet asukkaat.

"Finski toilet"

Kannattaa tehdä kerralla kunnollista.

Lähdimme paluumatkalle. Pysähdyimme Salitsanrannassa, josta yllä oleva näkymä. Taustalla on Pyhäjärvi. Jossakin näillä main oli isoäitini Anna-Maria Hanskin lapsuuskoti.

Salitsanrannan koulu

Pysähdyimme seuraavaksi Pyhäjärven itäisen haaran pohjukassa. Isäni enojen Oskar ja Matti Hanskin myytyä Salitsanrannan paikan, jälkimmäinen muutti tälle seudulle. Hän harjoitti täällä muun muassa tiilien valmistamista.

Näkymä paikalta kohti Salitsanrantaa

Tie on aivan rannan vieressä ja sen takana oleva maasto on märkää. On vaikea kuvitella, missä Matti Hanskin talo on ollut.

Tämän jälkeen palasimme majapaikkaan.