Tänään lähdimme ajamaan Ylitorniolta kohti Kukkolankoskea, Kuivaniemeä ja Oulua. Kun ajoimme syntymämökkini läheltä, huomasin pihassa miehen leikkaamassa nurmikkoa. Olipa hyvä onni. Olin käynyt toisenkin kerran mittailemassa pihaa, koska tätini kysyi, olinko nähnyt tiettyä kiveä pihassa. On olemassa valokuva, jossa olen hänen sylissään tuon kiven kohdalla. En löytänyt. Silloinkaan ei ollut ketään paikalla.
Olipa hyvä onni. Tapasimme Luulajassa asuvan suomalaisparikunnan, jotka olivat käymässä talossaan. Mukavia olivat.
Pääsimme katsomaan taloa sisältä. Kahvitkin keitettiin. Heillä on paljon remonttia meneillään, mutta huonejärjestys on pitkälti sama. Vain eteiseen on tehty suuria muutoksia. Siihen on rakennettu vessa, suihkutila ja löylyhuone.
Kävin makuuhuoneessa, jossa synnyin 65 vuotta sitten. Kätilö oli sanonut poistuessaan, että on mukava lähteä, kun lapsi jää huutamaan.
Keittiössä oli vanha puuhella yhä paikallaan. Sähköhella oli korvattu uudemmalla. Pöytä ja tuolit olivat samassa paikassa, jossa maalasimme siskoni ja äitini kanssa vesiväreillä. Valokuva todistaa tapahtuman.
Isäntäväki tiesi henkilöitä, jotka asuivat noilla nurkilla meidän aikanamme. Vanhempani muuttivat paikkakunnalle 1953, minä synnyin vuotta myöhemmin ja vuonna 1959 muutimme isän uuden työpaikan perässä muualle.
Nykyisellä isännällä on hieman monimutkainen suhde tuohon paikkaan. Naapurissa oli meidän aikanamme maatila, jota isännöi poikamies ja hänellä oli apunaan taloudenhoitajatar. Isäntä oli perinyt paikan yhden version mukaan, koska oli ollut lapsettoman omistajapariskunnan ottopoika. Toisen mukaan hän oli ollut renki ja perinyt sen tilan leskeltä, koska oli hoitanut tätä hyvin.
Isäntä oli myöhemmin ostanut mökin, jossa asuimme, ja taloudenhoitajatar oli perinyt sen häneltä. Oli sitten asunut siinä. Mökki on ehkä turhan vaatimaton ilmaisu, koska talossa on keittiö, olohuone, makuuhuone ja kaksi tilavaa huonetta yläkerrassa. Meidän aikanamme yläkerrassa asui vuokralaisia.
Nykyinen isäntä on taloudenhoitajattaren veljenpoika.
2 kommenttia:
Voi ei! Sähläsin ja vahingossa poistin Lipposten ystävällisen viestin. Oli todella mukava tavata teitä minulle ainutlaatuisessa paikassa -syntymäkodissani. Suuret kiitokset teille ja hyvää kesää!
Lähetä kommentti