Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Pieni muistutus kuolevaisuudesta

Silmäni rähmiintyvät helposti. Yritän muistaa laittaa silmätippoja useasti päivässä, kuten on kehoitettu. Huomasin äskettäin selvää punotusta vasemmassa silmäkulmassani. Näky oli tuttu, sillä se oli selvää käänteishyljintää, jollaista minulla on ollut ennenkin. Tosin ei pitkään aikaan.

Lastensairaalan hissi
Hydrokortisonivoide auttaa tehokkaasti. Niin nytkin, paitsi että rähmimisen tunne ei ole kadonnut. Punoitus on kuitenkin kadonnut.

Näin vähäinen käänteishyljintä saattaa olla itse asiassa hyödyllistä. Vereni ja kudoksieni välinen pieni kitka on kenties merkki siitä, että uuden veren solut kykenevät myös tuhoamaan mahdollisesti ilmaantuvia virheellisiä soluja.

Käänteishyljintäoireet saattavat olla hyvin hankalia ja jopa kohtalokkaita. Näin vähästä on syytä olla hyvin kiitollinen.

Pieni oire palauttaa mieleeni, mitä minulla on takana. Olen käynyt lähellä kuolemaa. Vaimoani valmistettiin aikoinaan aika suorasukaisesti pahimpaan.

Tekemisen virettä toivoisin takaisin, mutta se on pientä, koska olen saanut osakseni niin käsittämättömän paljon hyvää.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Heikki!
Minusta tuntuu,että Sinulla on intoa ja virettä enemmän kuin monella ikäiselläsi. Nuoremmillakaan. Ihmettelen ja kunnioitan jaksamistasi, intoa moniin erilaisiin asioihin.
Hyviä syksyn päiviä!
T. Anonyymi

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitoksia mukavasta kommentistasi. Minua todella monet asiat kiinnostavat. Ehkä vertaan jaksamistani liikaa menneeseen aikaan. Raikasta syysaikaa sinullekin!