Tässä talossa asui syvä suru vuonna 1954.
Noin 23-vuotiaalla äidillä oli kaksi poikaa sylissään. Toisen hän oli pian menettävä ja toinen pian syntyvä.
Pojat olivat aivan kiinni toisissaan. Varmaankin aistivat toistensa liikkeet. Toinen kohdussa ja toinen kenties tuttipulloa saamassa äidin povella.
Martti kuoli leukemiaan 12.4.1954 ja minä synnyin 5.6.1954. Vuosikymmenien jälkeen minäkin sairastuin leukemiaan,
Marttia ei voinut tuolloin kukaan maailmassa pelastaa, minä sain sytostaatteja ja kantasolusiirteen. Tässä kirjoitan blogiartikkelia.
Näin lasten oikeuksien päivän voidaan todeta, että Martillakin oli oikeus saada hoitoa ja hän saikin, vaikkei kovin kummoista. Häntä ei kuitenkaan olisi maailman parhaatkaan lääkärit voineet pelastaa.
Martti oli syntynyt edellisenä vuonna sen jälkeen kun vanhempani olivat olivat muuttaneet isän työn perässä Satakunnasta kauaksi pohjoiseen vieraalle seudulle.
Isälleni puhkesi psoriasis Martin kuoleman seurauksena. Äitini oli menettänyt isänsä talvisodalle ja nyt esikoisensa syövälle.
Vanhempieni suru tuli esiin vuosikymmenien jälkeen, kun he toivoivat, että joku lapsista ottaisi haudan hoidon vuosittaisen hoidon maksaakseen. Syynä oli se, että lasku sai tullessaan surun nousemaan pintaan.
Martti oli tuskainen ja varmaan myös itkuinen. Paikallinen lääkäri arveli, että nuori äiti on vain turhan huolestunut. Vanhempani veivät vauvan Tornioon ylilääkäri Wasastjärnan tutkittavaksi. Hän totesi tilanteen vakavuuden.
Martti vietiin jostakin syystä Rovaniemelle sairaalaan. Siellä kävi yksi tai useampi lääkäri Helsingistä tutkimassa häntä, mutta sairaus jatkui.
Minua kauhistuttaa se, että Martti oli ja kuoli sairaalassa ilman läheisiään.
Äiti on arvellut, että odotusvaiheessa Porissa otettu röntgen-kuva olisi aiheuttanut sairastumisen. Tiedä häntä. Epäiltiin kai kaksosia.
Leukemia on muihin syöpiin verrattuna hyvin harvinainen. Vuosittaiset tapaukset lasketaan sadoissa. Erikoista, että meidän perheeseen on osunut kaksi.
Voi vain hämmästellä, kuinka huima on kehitys ollut noista ajoista tähän päivään.
#lastenoikeuksienpävä #suru #kuolema #leukemia #syöpä #isä #äiti #vanhemmuus #rakkaus #lääketiede #sytostaatti #kantasolusiirto #lapsi #vauva #imeväiskuolleisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti