Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 1. marraskuuta 2023

Saaran ja Heikin love storyn alku - kuvakertomus

 



Vuonna 1974 eräs oululainen neito ja nurmijärveläinen opiskelijapoika olivat hankkineet toisistaan tietämättä kesätyöpaikan Tukholmassa. Tyttö toimisi siivoojana hotelli Amarantenissa Kungsholmenilla ja poika asennus- ja maalaushommissa Mecmanin verstaalla Älvsjössä. 

Siis Saara ja minä.

Saara majoittui siskojensa ja kavereittensa kanssa Ungdomshemmetiin eli nuorisokotiin ja minä alkuun erään paikallisen suomalaisen luo. 

Sitten tulokkaiden oli mentävä verolle pantavaksi, mikä tapahtui Skattehusetissa. 

Verottajan tiloissa panin merkille joukon suomalaisia nuoria naisia, jotka olivat samalla asialla. 


Heikki ja Pauli


Sain sitten varsinaisen asunnon Älvsjöstä eli kohtuullisen läheltä työpaikkaani. Asuin kumppaninani oli serkkuni Pauli, joka oli myös tullut kesätöihin. 

Tapasimme verotalon neidit seuroissa, joita saatiin järjestää paikallisen ev.lut. seurakunnan tiloissa. Tutustuimme. 




Aloimme viettää vapaa-aikaa porukalla. 

Kerran oli kutsu Ungdomshemmetiin nimipäiville. Ehdotin serkulleni, että ostamme puoliksi kukkakimpun sankarille. Hän suostui. 

Nimppareilla kukkamme saattoivat aiheuttaa tietynlaisia ajatuksia, vaikka se olikin kimppakimppu serkun kanssa. 






Kukitettu tuntui hieman arvoitukselliselta. Hän soitti selloa ja kirjoitti runoja. Pidin äitiäni taiteellisena, vaikka hän ei elämäntyötään sillä alalla tehnytkään. Voi olla, että näillä asioilla oli jokin yhteys. 

Jossakin vaiheessa runoilin runotytölle näin: 

Oi Saara Saara,
jos ois mulla avokaara,
vain sinut kyytiin ottaisin
ja muita päähän mottaisin. 


Kävi sitten niin, että kerran päädyimme kaksistaan kävelylle. Tässä postauksessani (Tästä jatkoimme käsi kädessä) on kuvia paikasta, jossa tapahtui jotakin tärkeää. 










 




Kesä kului. Olimme lähdössä Saaran kanssa Suomeen. Soitin äidilleni tulostamme. Ketkä me, hän kysyi. Paljastin "salaisuuden". 

Saara asettui Helsinkiin, jossa hän oli työssä. Minä palasin Turkuun jatkamaan opintojani. 

Lukuvuoden mittaan kuulin Saaralta hänen äidin sanoneen, että jos Oulun tuomiokirkko halutaan, varaus pitäisi tehdä. 

Minua epäilytti joskus talvella, onko tämä sitä oikeaa. Se meni ohi. 




Kihlapari


Olimme lapsellisia, ainakin minä. Ajattelimme kihlautua aprillipäivänä 1975 vankilan portilla Oulussa. Sormus pujotettiin kuitenkin jo edellisenä päivänä Oulun linnan raunioiden päällä olevan tähtitornin luona. 




Oulun tuomiokirkko 31.5.1975

Saaran lankomies Jorma Kiviranta vihki, säveltäjä Jaakko Linjama toimi urkurina (jompi kumpi marssi taisi olla improvisointia) ja hääjuhlassa Niilo Rauhala lausui rakkausrunojaan. 






Häiden jälkeen ensimmäinen kotimme oli Sibelius-Akatemian opiskelija-asuntola Clavis Helsingin Etelä-Haagassa, jossa asuimme vuoden 1975 ETYK-kesän. 

Syksyllä muutimme Turkuun. 

Kun katselen Saaraa noissa vanhoissa kuvissa, koen erityisen rakastavia tunteita sisälläni. Onnellista tällainen.




Rakkautemme kaupunki Tukholma




#lovestory #rakkaustarina #rakkaus #seurustelu #tukholma #love #onnellisuus #parisuhde #seurustelu #dating #rakas #rauhanyhdistys



 

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi ihanat onnelliset.

Jari Hakala kirjoitti...

Hieno kertomus teidän seurustelun alusta asti :) Saara❤️Heikki

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos palautteistanne! Mukavaa, että viihdyitte tarinamme parissa.

Anonyymi kirjoitti...

Opiskeliko Saara siis sellonsoittoa Akatemialla? Mikä sai lopettamaan soiton? Ihana kertomus😍

Heikki Honkala kirjoitti...

Mukava, että pidit tarinastamme. Voit kysyä noita asioita henkilökohtaisesti Saaralta: attribuutti@gmail.com.