![]() |
Mont Blancin uumenissa |
Olin kuvitellut, että siirrymme Aostasta Sveitsiin Ison Sankt Bernhardin solan kautta, mutta kuulin, ettei se ole mahdollista. Toimii vain kesäisin.
Onko bernhardinkoira tuttu rotu? Tuon painavan, voimakkaan, rauhallisen ja luotettavan pelastajakoiran nimitys tulee kyseisessä solassa olevasta luostarista.
Lapsuudessani Nurmijärvellä jollakin oli berhardilainen. Näen vieläkin silmissäni sen tassuttelemassa vapaana kirkonkylässä.
![]() |
Bernhardinkoira Image par Ilona Krijgsman de Pixabay |
Munkit kasvattivat sekä lyhyt- että pitkäkarvaisia bernhardilaisia. Luultiin pitkäkarvaisten sopivan paremmin pelastamiseen kuin serkkunsa, mutta asia olikin toisinpäin. Jälkimmäisen villoihin ei lumi tartu ja paakkuunnu yhtä helposti.
Ehkä ansiokkain bernhardinkoira Barry on pelastanut ainakin 40 henkeä.
Meidän oli suunnattava Mont Blancille. Onkohan se jokin noista?
Näkyy kuulemma Aostan tasangolle.
Valkoisen vuoren korkein huippu on 4 881 metriä.
Siis Monte Biancolle eli Mont Blancille.
Maan uumeniin
Kaksi kaistaa samaan suuntaan. Ihan kuin ykköstiellä Suomessa. Kyllä tätä kelpaa ...
Tiesimme, että Mont Plancin tunneli on toistakymmentä kilometriä pitkä. Näitä kahden kolmen kilometrin pituisia oli vaikka kuinka monta. Välillä pilkahti valoa ja taas uumeniin.
Ajattelimme, että näinkö se on. Kymmenkunta kilometriä olivat yhteensä.
Tuolta me tulimme
Ja tänne me jatkamme. Pitkä putki alkaakin tästä. Ranskan kyltti näkyvissä. Raja tosin on oikeasti jossakin vuoren laella.
Ensimmäisen luokan menohinta.
Tässä vanhassa tunnelissa on vain yksi kaista suuntaansa. Ohittaa ei saa. Jos on rekka edellä, niin rekka on ja pysyy edellä.
Pituus on noin 12 kilometriä. Tunneli on rakennettu 1 300 metrin korkeuteen. Se valmistui vuonna 1965. Rakentaminen vaati kuolonuhreja kivi- ja lumivyöryjen vuoksi.
Paljonko matkaa on jäljellä? Sitä oli vaikea arvioida eikä sitä ilmaistu mitenkään.
Aika nopeasti tuo matka sujui seitsemää kymppiäkin ajaessa. Sellainen oli rajoitus,
Voinko nyt sanoa, että en ole ollut Mont Blancilla, mutta Mont Blancissa olen?
Toisen ja kolmannen luokan tunneleista en nähnyt mitään viitteitä.
Saavuimme Ranskaan Chamonixiin eli matkamme déjà-vu -osuudelle. Olemme ajaneet tämän paikan kautta vuosia sitten kaikki lapset mukanamme.
Tämän pienen kirkon tai kappelin muistan ammoiselta käynniltämme.
Yhdelle mukana olleista lapsistamme Chamonix on tullut hyvinkin tutuksi myöhemmin. Hän harrasti nuorempana vuorikiipeilyä ja vietti jossakin vaiheessa aikaa täällä.
Tuo viitassa oleva teksti "Martigny" soittaa kelloja.
Tämä näky toi voimakkaan tunteen siitä, että olen ollut tässä ennenkin. En ehkä juuri samalla tasanteella, mutta näkymä on kovin tuttu.
Olimme ajaneet Chamonixista koilliseen ja tuolla alhaalla on sveitsiläinen Martignyn kaupunki.
Olet saattanut nähdä Lyonissa majesteettisen leveän Rhône-virran. Täältäkin sinne vettä virtaa.
Lyoniin ei Martignystä linnuntietä olekaan kuin noin 170 kilometriä.
Sveitsin lippu näkyvissä.
Tulliasema oli miehittämätön, joten Sveitsissä tarvittava tarra tuulilasiin piti etsiä jostakin.
Tulliaseman läheltä löytyi putiikki, josta sain ostaa tuon punaisen tarran.
Keskimmäinen on Ranskassa ja vihreä Saksassa tarvittu.
Kuinkahan monta tuollaista saa lasissa olla, ennen kuin katsastusmies puuttuu asiaan?
![]() |
Lac Léman Image by Erich Westendarp from Pixabay |
Jatkoimme matkaa kohti pohjoista. Ohitimme muistoja herättävän Lac Lémanin eli Genevenjärven sen itäpään kohdalta. Kaarroimme kohti Montreuxia, mutta sivuutimme itse kaupungin.
Kauan sitten saimme vierailla järven pohjoirannalla Pullyssä lähellä Lausannea eräässä suomalaissveitsiläisessä perheessä. Heidän kanssaan nousimme vuoristojunalla Montreuxista noin kahden kilometrin korkeuteen.
Eilen ja tänään tapasimme saman perheen pojan sekä hänen vaimonsa ja osan lapsistaan Strasbourgissa. Ensivisiitillämme hän oli teinipoika.
Annoimme Kuukkelin johdattaa meitä kohti Mulhousea, joka on meille vain nimenä tuttu. Olemme nähneet nimen tienviitoissa matkoillamme.
Ääni käski meidän kiertää Basel itäpuolelta. Näin ollen kiepaisimme Saksan kautta taas Ranskaan ja siellä Mulhouseen, jossa meillä oli majoitus varattuna.
Seuraavana päivänä jatkoimme Strasbourgiin, mutta siitä myöhemmin.
#historia #antiikki #italia #ranska #sveitsi #saksa #matkailu #loma #rooma #autoilu #automatkailu #auto #mulhouse
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti