Onnenkukkia kaikille äideille!

 

Kun on monella tavalla ihania äitejä, tässä kaikille teille monenlaisia kukkia. 

Lämpimät onnittelut myös äitiyttä kaipaaville (kts. runo alla). 

Äitienpäiväruno 

Täti istuu jalka

                toisen päällä. 

Pieni tyttö katsoo

         ihaillen pohkeen kaarta. 

Hetki on pysähtynyt.

Täti on nainen

           - ja äiti. 

Noin minäkin joskus, ajattelee. 

Onko jokainen nainen äiti. 

                      On ja ei ole. 

Hänkin on,

             joka ei synnytä

vaan suree huoneessaan

                   tyhjää syliä. 

Ja silti hän on,

hän on monen äiti

- enemmän kuin tietää.   

Hänkin on äiti

            joka menetti ainoansa

            tähtien tielle,

kasteli kuivuneet kiukat 

kastemaljassa kyynelillään.

Sitä toista kertaa ei tullut ...

Miten moni äiti

kastelee kevätruusun mullan

             salaisilla kyynelillään

ja kukka kerää ne

kasvin tyveen kyynelhelmiksi

                     jotka eivät puhu.  

Ne eivät puhu

eivätkä kerro hetkistä

             jolloin käsi ei tavoita kättä

             katse ei katsetta.

On vain väsymyksen vaippa

              väärät sanat

              kuurot korvat

ja jossain pilvien ulapalla

anteeksiannon kuiskaus

                         niin hento

                         että sitä tuskin kuulee...

Jossain itkee lapsi,

myös äidissä itkee lapsi.

             Itkee äiti ja lapsi. 

Se on suuri ja kaunis

lempeä lämmin kuva

             missä piirtyy tukahduttavan 

             täysi elämä

joka juoksee 

pitkin kujia

          läpi tuulien viimojen

          äänten tuoksujen ja valojen

halki pakahduttavan maailman. 

Kunnes saapuu portille

ja odottaa,

               - odottaa mitä?

Että sanat tulisivat nyt

        kädet tulisivat nyt

        katse tulisi nyt

ettei kukkakummulla

olisi lausumattomiksi jääneitä kuiskauksia

        ja huutoa täynnä olevaa hiljaisuutta

minkä rikkoo puusta putoavan

                      tiu'un ohut helähdys.

Maan hiljaiset kuulevat sen, 

          äidit kuulevat sen

sillä vain heidän tulee 

               tulla jätetyiksi

ja siksi äidit ovat,

nuo kevään väkevän maan

tuulessa kukkivat äidit. 

Runo: Saara Vaherjoki-Honkala

#äitienpäivä #juhla #liputus #onnittelu #kukat