Kirjasuositus: Silkkiin kääritty kivi

 

Ruotsalainen Mikael Niemi on kirjoittanut Ruotsin meänkieliselle alueelle sijoittuvan kiehtovan eeppisen romaanin "Silkkiin kääritty kivi". 

Suomen Kuvalehden arvostelu: Vihan voimaa ja aatteenpaloa.

Päätapahtumat sijoittuvat Pajalaan, jossa on puhuttu suomea satojen vuosien ajan. Kertomus sijoittuu pääsosin 30-luvulla, mutta jatkuu pätkittäin tämän vuosituhannen puolelle. 

Kunta on ollut köyhää aluetta. Niinpä aatteellisuus sai kannatusta. Oli kommunismia, sosiaalidemokratiaa, kansallissosialismia ja perinteistä oikeistolaisuutta. Jännitteitä on myös lestadiolaisten ja muiden välillä. Lars Levi Laestadius toimi aikoinaan Pajalassa pappina. 

Kertomus vaikuttaa hyvin uskottavalta. Päähenkilöillä on keksityt nimet, mutta heillä on oikeat esikuvat. 

Juonessa on käänteitä kuin Remeksen dekkarissa. Kun alkuun pääsee, on pakko jatkaa. Mysteerit, joita riittää loppuun saakka, avautuvat toinen toisensa jälkeen. 

Niemen äiti on ruotsia puhuva opettaja ja isä meänkielinen poliisi. Hänen äidinäitinsä oli saamelainen. 

Aihe on kiinnostava, koska olen syntynyt Torniojoen länsipuolella satakunta kilometriä etelämpänä Pajalasta. Vauvana kuolleen veljeni hauta on Ylitorniolla, jonka kohdalla Ruotsin puolella on Ylitornion Ruotsin vallan aikainen kirkonkylä Matarengi. 

Tämä kirja kannatti kuunnella. Suosittelen!

Korjaus (3.2.2026): Alkuperäisessä tekstissä sanoin Pajalaa Ruotsin pohjoisimmaksi kunnaksi, mikä ei pidä paikkaansa. Teksti on nyt korjattu. Kiitoksia lukijalle, joka huomautit virheestäni!

#kirjallisuus #romaani #ruotsi #mikaelniemi #meänkieli #pajala #lestadiolaisuus #laestadius #politiikka #kommunismi #sosiaalidemokratia #kansallissosialismi #ammattiyhdistysliike

Siivousrobotista ihmisen kaltaiseen koneelliseen asiakaspalvelijaan

Tässä pieni näkymä tulevaisuuteen. Robotti siivoaa yksikseen Tyksissä. 

Mutta entäs nämä: 

Kuvakaappaukset videolta https://www.youtube.com/shorts/905eequdlvE

Kuvakaappaukset videolta https://www.youtube.com/shorts/ZG9MAwSm91c

 Takaisin Tyksiin. 

Robotti osaa hidastaa tai pysähtyä, kun on ihmisiä tai muita esteitä lähistöllä. 

Videon lopussa näkyy, kun robotti pysähtyy minun ollessani sen tiellä. Hetken päästä se kyllästyy ja kääntyy takaisin tulosuuntaan. Se oli riittävän viisas palatakseen viereistä kaistaa eikä sitä, mitä se oli tullut. 

Kauan sitten jossakin markkinoinnin oppikirjassa kerrottiin kuinka Helsinki-Vantaan lentoasemalla joku siivoustyöntekijä kuljetti siivouslaitetta ilmeisesti hieman ylpeänä työstään. Laite oli varmaan suunnilleen tuon videossa olevan kaltainen, mutta tuskin osasi itsekseen tehdä mitään. 

Tuosta on aikaa kymmeniä vuosia, joten tämän verran on edistytty sinä aikana. Tämä sieluton Tyksin uurastaja edustaa varmastikin aika simppeliä tekniikkaa kuten Alepa-Salen pikku ruokalähetit. 

Tyksin käytävillä kulkee runsaasti lääkäreitä, hoitajia ja muita työntekijöitä. Luultavasti tekoäly tulee syömään osan heidän töistään. Eri osastoilla näyttää olevan asiakaspalvelijoita, joille ilmoittaudutaan. Todennäköisesti heidän tehtävänsä voitaisiin automatisoida hoidettavaksi ihmisen näköisillä roboteilla. Luultavasti niin vain tulee käymään tässä valtiovelan raskauttamassa maassa, halusimme tai emme.  Tuskin muu auttaa, koska ihmisten valmistus ei tunnu kiinnostavan täällä eikä juuri muuallakaan.  

Minulle soitti eilen ihan oikea lääkäri. Olin kirjannut tovin verenpaineitani ja kerroin hänelle lukemia. Hyvin pian hän totesi, että lääkitys tuntuu olevan kohdillaan ja että sillä jatketaan. 

Minulla voisi tietysti olla jokin mittauslaite, joka lähettäisi lukemat suoraan Tyksiin, tekoäly arvioisi tilanteen ja lähettäisi minulle toimintaohjeet vaikkapa sähköpostiin. 

Lääkärit saattavat jo nyt turvautua tekoälyyn diagnooseja pohtiessaan. Varmasti toistaiseksi halutaan, että ihminen tekee lopullisen päätöksen hoidoista, mutta saattaa olla, että ainakin yksinkertaiset tapaukset tullaan hoitamaan digitaalisesti. Toki on odotettava, että tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet toimintavarmoiksi. 

Oikea ihminen tuntuisi lyömättömältä käyttöliittymältä. Se on toiminut niin kauan kuin laisiamme on täällä tallannut.

Mutta mutta ... 

Pyysin Chatgpt:n tuottamaan tolkullisia lauseita antamistani lainasanoista. Tuloksen olivat aika ontuvia, mutta AI osasi keskustella kanssani inhimillisen eläväisesti. Tässä sen lausumia:

Hauska ja kinkkinen haaste 😄

Jos haluat, voin tehdä

• vain lyhyitä arkaaistyyppisiä lauseita,

• runollisia virkkeitä,

• tai kokeilla vielä tiukempaa rajaa (esim. vain perusmuodot, ei taivutusta).

  Hyvä, tehdään ne runollisina – ja nyt tiukasti vain sallituilla sanoilla, taivutus ok 🌿

Ihana laajennus – nyt sanavarasto hengittää jo myyttistä metsää 🌲

Teen runollisia, oikeakielisiä virkkeitä, pitäytyen vain sallittuihin sanoihin (taivutus ok) ja suosien nominaalirakenteita, jotta mikään vieras verbi ei lipsahda mukaan.

Jos haluat vielä pidemmälle:

• yksi ainoa hyvin pitkä virke (lähes lakiteksti),

• tai täysin byrokraattinen tyyli (”kansa ostaa…, rahvas häpeää…”),

• tai päinvastoin tieteellisen kuiva sanajärjestys.

Sano vain suunta.

Nuo sanomiset ovat niin inhimillisiä, että tekisi mieli vastata sille ystävällisen kohteliaasti, vaikka vastassa on vain tunteeton ohjelma. Jossakin neuvottiin, ettei ohjelmaa kannata kiitellä, koska se vain lisää järjestelmän kuormitusta. 

Jos Tyksin osastoilla palvelisi täysin ihmisen näköisiä robotteja, jotka tuntisivat minut kasvoista, tietäisivät kaiken hoidoistani, olisivat äärettömän ystävällisiä, olisivat oppineet aikaisemmista käynneistäni miten minun kaltaiseni ihmisen kanssa kommunikoidaan parhaiten, osaisi lukea mikroilmeitäni sekä vastata niihin omillaan ja mitä kaikkea, olisin luultavasti tyytyväinen ja mielissäni. 

Ken elää, hän näkee ...

#robotti #kehitys #tekniikka #ihmismäisyys #tyks #asiakaspalvelu 

Toimiva föri, jumittava funikulaari ja päärautatieasemaksi kutsuttu kävelysilta

 

Tervetuloa Turkuun!

Turussa on mainioita vetonauloja: Föri, jumikulaari ja ylikulkukäytävä, jonka nimi on Logomonsilta ja jolla päärautatieaseman sanotaan olevan. Minä en tosin näe sitä missään. 

Föri on kuskannut ihmisiä Aurajoen yli puolelta toiselle 1900-luvun alusta lähtien. Sama lautta yhä ahkeroi. Voimanlähde toki on vaihdettu pariin kertaan. 

Funikulaari kuljettaa ihmisiä Kakolan juurelta ylös ja takaisin silloin kun sattuu toimimaan. 

Turussa on ollut jo 1800-luvulla kelvollinen rautatieasema, jossa oli keisarille eli Suomen suurruhtinaalle silkkinen wc-istuin. Hän ei tosin käynyt koskaan asemalla.  Asema haluttiin kuitenkin korvata uudella, koska Suomeen oli tulossa olympialaiset, joiden arveltiin heijastuvan myös Turkuun. Vanhaa asemaa pidettiin rumana. Uusi valmistui vuonna 1940. Kisat kuitenkin siirtyivät sodan vuoksi. 

Nyt edellinen laatikkomainen asema, jossa oli kaikki palvelut samassa paikassa, on hylätty ja radan yllä patsastelee hieno kävelysilta, jossa voi kävellä ja jota kautta pääsee laitureille. Onneksi kahville ja vessaan pääsee tapahtumakeskus Logomoon, joka on putken toisessa päässä. 

Logomonsillan arveltiin maksavan viisi miljoonaa euroa. Silta osoittautui paljon ennakoitua hankalammaksi rakentaa, joten projekti venyi ja maksoi lopulta 21,6 miljoonaa euroa. 

Hepskukkuu!

Meillä on nyt täällä Suomen luultavasti kallein kävelysilta. 

Talvisin on syytä astella varovasti, sillä tila ei ole lämmitetty. Liukasta on ollut ja lätäköitäkin putken lattialla on. Kylmyyden vuoksi hissit eivät alkuvaiheessa aina toimineet. 

Kuvakaappaus Turun kaupungin sivuilta



Jokunen miljoona taitaa vielä palaa ennen kuin ollaan saatu vielä uusi matkakeskus kävelysillan viereen. 

Voi että minä rakastan tätä kaupunkia!

#rautatieasema #logomo #logomonsilta #turku #rakentaminen #matkakeskus #juna #rautatiet #funikulaari #föri

Joulun rippeitä Turussa tänään

Minusta nämä ovat tyylikkäitä jouluvaloja. 

 

Nuo värikkäät yläkerran sisävalot eivät liittyne jouluun. Onkohan pakohuone tai jotakin vastaavaa.

#kuvat #kuvakertomus #turku 

Miksi Trump on joillekin idoli ja toisille roisto?

 

Image by creatematic from Pixabay

Don-setä on hyvin hyvin vihainen. Pyrkiikö Don koko maailman kuninkaaksi?

Jotkut tuntuvat hyväksyvän kaiken, mitä Trump tekee, toiset eivät mitään. Mistä tämä voimakas vastakohtaisuus voisi johtua? 

Meille hänestä kantautuu median kautta sellaiset uutiset, jotka meitä kiinnostavat ja jotka tuottavat klikkauksia.  Se mitä hän saa äänestäjilleen aikaan, ei meitä juuri sytytä. 

Magalaiset kiittävät häntä hänen ensimmäisestä kaudestaan ja toisen alusta. Arvostusta hän saa työllisyyden paranemisesta, veronkevennyksistä, Amerikan etujen priorisoinnista, maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä, rangaistusten lieventämisestä, hallinnon keventämisestä, öljyteollisuuden suosimisesta ja vihreän siirtymän vastustamisesta. 

Koska America first, etuja haetaan muiden maiden kustannuksella. Tämä tietenkin harmittaa meitä, mutta jostakin syystä herättää myös ihastusta. Ehkä komppaajat toivoisivat Suomeen samaa kuin magalaiset kotimaahansa. 

Joitakin viehättää jostakin syystä sääntöpohjaisuutta koskeva välinpitämättömyys. He saattavat todeta, että sääntöpohjaisuutta ei ole koskaan ollutkaan. Kuitenkin maailmassa tehdään kauppaa, logistiikka toimii, lentokoneet nousevat ja laskevat, internet hyrrää ja mitä kaikkea. Tämä ei onnistuisi ilman sääntöjen noudattamista. Tämä kaikki on ihmiskunnalle eduksi. Jostakin syystä suurvalloilla on taipumus rikkoa aitoja. Onkohan kyse samasta kuin jotkut menestyneet ihmiset katsovat, etteivät kaikki säännöt koske heitä, koska he ovat saaneet niin paljon hyvää aikaan?
Tai ehkä oman valtion rajojen siirtäminen ulospäin on vain niin mahtavaa, että sen aikaansaaja ajattelee jäävänsä ikuiseen muistoon. 

Mene tiedä. 

Polarisaation kärjistymiseen voi vaikuttaa myös fanitusilmiö. Havaintojeni mukaan jotkut suhtautuvat Trumpiin kuin idoliin ja haluavat puolustaa myös hänen kyseenalaisia toimiaan. TPS, TPS, TPS!

Antifani taas ei näe Trumpissa tai hänen aikaansaannoksissa mitään hyvää. 

Itse vieroksun fanitusta ja antisitä. Haluaisin esiintyä analyyttisena, mutta kun saatan riehaantua puoleen tai toiseen. 

Haluan muistuttaa, että pidän monia Trumpin toimia hyvin kyseenalaisina. 


Trump rakentaa kovaa vauhtia rauhanneuvostoa, joka tulee toimimaan hänen ohjauksessaan. Neuvosto saattaa pyrkiä syrjäyttämään YK:n. 

Pyrkiikö Trump maailman kuninkaaksi? 

#moraali #etiikka #donaldtrump #trump #maga #laki #politiikka #toivo #essee #nato #euroopanunioni #eu #rauhanneuvosto #suurvalta #sääntöpohjaisuus #gaza #grönlanti

Pitääkö Trumpin edessä olla notkeat polvet vai ...?

 

Image by Gerd Altmann from Pixabay

Trumpin tapa toimia puhututtaa ja samoin muiden poliitikkojen suhtautuminen häneen. 

Skaala on laaja ja ulottuu täydellisestä nöyryydestä samalla mitalla vastaamiseen. Täysin nöyrää linjaa kannattaa erityisesti Markku Ruotsila, jonka mielestä Trumpia ei saa vastustaa. Hänen mielestään pohjoismaat muutamat muut eivät olisi saaneet lähettää paria tai muutamaa sotilasta kartoittamaan tilannetta Grönlannissa. Nyt tiedämme, että se taisikin olla ihan hyvää viestintää. Kun eräs toimittaja kysyi Ruotsilalta, saako Trump kiristää Eurooppaa. Saa, kuului vastaus. 

Kovaa linjaa ehkä edustaisi se, että EU päättäisi kohdella hyvin ankarasti amerikkalaisia palveluyrityksiä kuten Facebook ja Amazon. Sanktiot voisivat olla taloudellisia tai toiminnan rajoituksia. Tämäkin voi olla tarpeellista, mutta ensin pitää yrittää neuvotella. Kanadan pääministeri edustanee eilisen puheensa perusteella tämäntapaista tiukkaa linjaa. 

Kansainvälisissä neuvotteluissa mielestäni ihanteellinen ote on dialogi. Keskustellaan aikuismaisesti, argumentoidaan relevantisti ja kunnioitetaan erilaisia näkemyksiä. Lisäksi on kunnioitettava kansainvälistä lakia ja sopimuksia. Määrätietoinen saa tietysti olla.

Dialogi on ihanne, mutta kuten eilisessä artikkelissa toin esiin, valtiot voivat olla hyvin häikäilemättömiä ja julmia toisiaan kohtaan. Säännöille ja sopimuksille ehkä annetaan piut paut.Silloin joudutaan toimimaan tilanteen mukaan. 

Trump on arvaamaton. Se voi olla aitoa tai teeskentelyä. Hän myös manipuloi, kiristää ja voi antaa asian armeijan ratkaistavaksi. 

Case Grönland näyttää edistyvän hyvään suuntaan ja toivottavasti jatkuukin kumpiakin puolia kunnioittavaan ratkaisuun. Näyttää lupaavalta, että Trump saataneen tyytymään Naton puitteissa järjestettävään ratkaisuun. 

Sotilaiden lähettäminen Grönlantiin saattoi olla sopivan jämäkkä peliliike. Pysyttiin seisaallaan. Pystyssä on hyvä pysyä, kunhan ei kiivetä päälle.

Jotkut arvostelevat presidentti Stubbia liiasta pehmeydestä tai väärästä linjasta. Minä en keksi, mikä se oikea linja olisi – Tanskan ja Grönlannin jättäminen Trumpin armoille?

Minusta Stubb vaikuttaa erittäin pätevältä diplomaatilta. 

Tärkeimmät neuvottelut käydään suljettujen ovien takana, Niinpä joudumme tyytymään siihen miltä asiat näyttävät ja jossitella sen varassa.

Spekulatiivisin terveisin!

Heikki, keinutuolistrategi

#moraali #etiikka #donaldtrump #trump #maga #laki #politiikka #toivo #essee #tanska #grönlanti #nato #euroopanunioni #eu

Tuoko Trump toivoa ja valoa maailmaan?

Kuva Pete Linforth Pixabaystä

Trump ajaa asioita, joita hänen kannattajakuntansa ydinjoukot haluavat. Hän tekee sitä, mihin hänen on valittu.

Hän ei kuitenkaan mielestäni toimi ja käyttäydy asemansa mukaisesti. 

Minua ihmetyttää, että niin moni puolustelee häntä ja suorastaan ihailee hänen tekemisiään. Häneen suhtaudutaan vähän kuin, että "pojat ovat poikia". "Hän nyt vain sanoo niin, hämää ...".

Trump sanoo, että hänet voi pysäyttää vain oma moraali ja mieli. Kansainvälisestä oikeudesta hän ei piittaa. 

Norjalaisille hän kirjoitti, ettei hän enää ajattele rauhaa, koska hänelle ei annettu rauhan nobelia. Tästä hän aikoo rankaista tulleilla Norjaa ja muutamaa muuta maata.

Trumpin puolustajat puhuvat ikään kuin tällainen olisi normaalia.  Putinille se varmaan on, mutta eivät vakavasti otettavat valtiohenkilöt puhu näin. 

Kyse ei ole vain puheista. Kun anonyymit rankkurit pyydystävät epätoivotun näköisiä ihmisiä kaduilla, vievät mukanaan ja sitten heistä ei enää kuulu mitään, tulee väkisin mieleen eräs keskieurooppalainen maa eräitä vuosikymmeniä sitten. 

Trumpin puolustajat voivat vedota merkittäviin sodankäynnin profeettoihin, joita ovat Sun Tzu (n. 500 eaa.), Niccolò Machiavelli (1469–1527) ja Carl von Clausewitz (1780–1831). 

Tzun lähtökohta on puolustuksellien. Parasta on jos itsenäisyys säilyy kokonaan ilman sotimista. Machiavelli katsoo sotimisen olevan välttämätöntä vapauden säilyttämiseksi. Häikäilemättömyyskin sopii. Clausewitz pitää sotimista sinänsä neutraalina toimintana, mutta politiikalle alisteisena. Machiavellin häikäilemättömän julmat ohjeet ovat tosin pilanneet hänen maineensa ehkä aiheetta. Hän on ehkä halunnut paljastaa tietämättömille, miten silloinen maailma toimi. Hän saattoi oikeasti olla tasavaltalainen. 

Trumpia voisi pitää clausewitzilaisena. 

Trump toimii häikäilemättömästi, valehtelee, kostaa ja pyrkii laajentamaan maatansa. 

Politiikan seuraaja voi nyt esiintyä kyynisen jälkiviisaana ja selittää Trumpin toimia mainittujen profeettojen oppien avulla. Pedot voittavat. Kaikki ovat petoja.

Tässä esitetym ristiriidan voi kiteyttää kysymykseen sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä. Jos valtiot sitoutuvat noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä ja lakeja, maailma on turvallinen ja tulee entistä turvallisemmaksi. 

Voimme matkailla ympäri maailmaa, eri maiden järjestelmät on harmonisoitu yhteen ja asiat sujuvat. Esimerkiksi euro perustuu yhteiseen sopimukseen ja tekee elämän vaivattomammaksi. 

Puhutteleva esimerkki sääntöpohjattomuudesta on se, että Netanjahulle oli langetettu pidätysmääräys sotarikosten vuoksi ja ranskalainen tuomari Nicolas Guillou aikoi panna asian täytäntöön. Kansainvälinen sääntöpohjaisuus ei toiminut ja seurasi imperiumin vastaisku. 

Guillou ei voinut enää käyttää osaa pankkikorteistaan. Hän oli joutunut pankkien mustalle listalle. Yhdysvallat on asettanut hänelle pakotteita ja hän on joutunut 15 000 henkilön listalle terroristien, huumerikollisten ja Putinin rinnalle. Yhdysvaltoihin hänellä ei tietenkään ole asiaa. 

Trumpin kaltaisten johtajien maailmasta puuttuu toivo. On vaikea ennustaa tulevaa ja on oltava jatkuvasti varuillaan. Maiden välistä yhteistyötä ja asiain hoitamista on vaikea kehittää, jos luottamusta muiden vaikuttimiin ei ole. 

 Koska tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta, toivoa voi pitää epärealistisuutena tai haihatteluna. 

Toivo on jotakin perin juurin ihmisyyteen kuuluvaa. 

Miksi elää, jos ei ole toivoa?

Paremman maailman rakentaminen on Sisyfoksen hommaa, mutta se kannattaa kaikesta huolimatta. Maailma on parempi kuin sata vuotta sitten, eikä se ole trumpien ansiota. 

Huomaan kirjoittaneeni vastoin tunnuslausettani. Lisään sen, koska toivoa emme saa menettää: 

Hyvinkin voi käydä! Olen selvinnyt kahdesta syövästä. 

#moraali #etiikka #donaldtrump #trump #maga #laki #suntzu #machiavelli #clausewitz #politiikka #toivo #essee 

 

 

Kuvia ja videoita entisen pääkaupunkimme tunnelmallisesta sydämestä

 

Tiirikkala

Kirjastosilta Ukrainan lipun väreissä

#turku #aurajoki #kuvakertomus #kuvat #maisema #tunnelma #iltatunnelma #turuntuomiokirkko #video

Etelän vihreyttä näille raukoille rajoille

 

Täällä Turussa talvi näyttäytyy kovin ankeana. Välillä tuli lunta, mutta pian se suli. Jäljelle vain sotkuista sitä ja jäätä haastamaan askelia. On ollut sumuista. Nyt oltu lämpöasteiden puolella, mutta ilmeisesti suunta on ylös eli siis alas, koska kylmyys vie lämpötilaa alamäkeen. 

Kokosin kuvia viime vuoden reissulta Italian Trevignano Romanoon lämmittämään mieliämme kotoiseen kevääseen. Kyllä se siltä tulee.

Minä en ole tahtonut toimertua kävely- ja kuvausreissuilleni ennen kuin jo alkaa hämärtää. No, pimeässäkin voi saada vaikuttavia kuvia. 

Nyt jo huomaa, kuinka hämärä ja pimeys vetäytyvät. 

Kevättä kohti!

#kuvat #kuvakertomus #maisema #idylli #tunnelma #italia #loma #vihreys #luonto 

Kuvauskohteita tiedustelemassa Raunistulassa

 

Raunistula on kaupunginosa, jolla on menneisyys ja maine sen mukainen. 

Täällä poliisilla sanotaan olleen neljä toimipistettä, mikä kertoo mitä täältä sai ja mitä täällä tapahtui.  

Kuten kuvista näkee, olen ollut liikkeellä illan kähmässä. Ajattelen tulla tänne uudestaan paremmalla valolla. 

Raunistulassa on ollut elämää jo keskiajalla, mutta taajamaksi se on kasvanut Turun palon jälkeen. 

Raunistula on lähellä Turun keskustaa, mutta se liitettiin Maarian kunnasta Turkuun vasta vuonna 1944.

Turku kaupungistui, vakeä muutti runsaasti muualta. He olivat usein köyhiä. Väkeä asettui Rauanistulaan. 

Moni muitstaa Portsan, joka on rakennettu 1900-luvun alussa ja ruutukaavoitettu. Raunistula oli alkanut nousta jo aikaisemmin. 

Turussa rakentaminen oli säänneltyä, mutta Raunistula oli villi länsi, jossa sai rakentaa mitä, miten ja minne huvittaa. 

Siksi Raunistulan näkymät ovat sommittelun näkökulmasta mielenkiintoisia. 

Wikipedia: "Raunistula on 1900-luvulla muuttunut kaupungin laajentuessa sen laidalla sijainneesta esikaupungista keskustan vieressä sijaitsevaksi pientaloalueeksi."

See you again Raunistula!

#raunistula #turku #turunhistoria #arkkitehtuuri #kuvat #kuvakertomus #maisema #idylli