Hesarin pääkirjoitus "Oulu tuulettaa kulttuurin avulla kaupunki-ilmaa" ja palautteeni siihen

 

Pääkirjoituksen somistekuva

Hesari kirjoitti tänään pääkirjoituksessaan Oulun seudusta ja siellä asuvista ihmisryhmistä mielestäni osittain hyvin epäasiallisesti.

Alla kyseinen artikkeli ja sen jälkeen lähettämäni palaute.

Oulu tuulettaa kulttuurin avulla kaupunki-ilmaa

Pääkirjoitus|Kulttuuripääkaupunkivuoden toivoisi olevan muistutus Oululle: kaupunkia tulee kehittää ydin-Oulu edellä.

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

Oulussa nuoruutensa elänyt rockmuusikko Kauko Röyhkä kirjoitti vuonna 1985 hittibiisin Paska kaupunki. ”Rautatie, rautatie menee etelään. Jos pelaat keskinkertaisuuden säännöillä, et voi kuin hävitä. Jos häviät, et muuta voi kuin häipyä täältä. Oooo, paska kaupunki!”

Röyhkän mukaan kappale kertoo enemmänkin nuoren turhautumisesta kuin Oulusta. Monet oululaiset löysivät kuitenkin sanoituksesta paljon osuvaa ja omivat laulun – mikä sinänsä kertoo jotain oululaisuudesta. Asiat käännetään negatiivisuuden kautta positiivisiksi, kuten Röyhkä kertoi Seuran haastattelussa lokakuussa.

Tänä vuonna Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Tarjolla on suuri määrä kulttuuririentoja valokuvanäyttelyistä mediataiteen kautta ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskisoihin. Virallisen ohjelmiston rinnalla alakulttuuriväki järjestää konemusiikkipiirejä ja tarjoaa vaihtoehtorockia.

Kulttuurivuosi on osa oululaista rajankäyntiä ja ristiriitaisuutta.

Oulun seudun poliittiset ja historialliset juuret ovat syvällä vanhoillisissa lähtökohdissa. Takavuosina vanhakantainen lestadiolaisuus ja vanhakantainen keskustalaisuus hallitsivat – siis jarruttivat – alueen kehitystä. Jarruryhmä on viime vuosina saanut vahvistusta rasisteista.

Oulun kaupunki on taistellut vastaan yliopiston, nuorten ja kaupungin erityisaseman voimin: Oulu on pohjoisen Helsinki, jonne hakeutuu muualta kulttuuriväkeä tuulettamaan ilmaa. Sellutehtaan haju on haihtunut kaupungista ihan konkreettisestikin.

Yksi kulttuurivuoden teema on saamelaiskulttuuri. Oulu on Suomen saamelaisten tärkein keskittymä.

Nokian matkapuhelintoimintojen kukoistus imi modernin maailman osaajia Oulun seudulle pitkien matkojen takaa. Esimerkiksi tämän kehityksen ristiriitaisuudesta käy nykyään Ouluun kuuluva Oulunsalo, joka on sekä maailmallisten tekno-osaajien että vanhoillislestadiolaisen liikkeen vahvoja alueita.

Tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen tehdään Oulun seudulla huomattavia investointeja. Oulun seutu kuuluu samalla niihin harvoihin Suomen alueisiin, joissa syntyvyys ylittää kuolleisuuden aina kauas tulevaisuuteen.

Kun Ouluun liittyi toistakymmentä vuotta sitten liuta naapurikuntia, kaupunki nousi Turkua isommaksi. Samalla ristiriitaisuus kaupungin kehittämisessä tuli entistä kirkkaammaksi.

Ouluun liitettyjen kuntien alueelta on kertynyt vielä nykyiseenkin kaupunginvaltuustoon valtuutettuja, jotka kokevat olevansa lähiseutunsa asialla taistelemassa Oulun keskustaajamaa ja toisia kuntaliitoksessa Ouluun liitettyjä alueita vastaan. Resurssit kun ovat yhteiset.

Perhekeskeisyys – kuten asenteen hieman kaunistellen voisi muotoilla – yrittää löytää tasapainoa Oulun keskustan modernien kehitystarpeiden kanssa. Sovun löytäminen on ollut välillä hankalaa. Kaupungin tulevien vuosien kasvu tapahtuu ydin-Oulun voimin, mutta osa vallasta on sen ulkopuolelta tulevilla päättäjillä. Ristiriita sekin.

Oulun kansainvälinen näkyvyys on viime vuosina keskittynyt siihen, että ulkomailta on tullut toimittajia testaamaan Oulun talvipyöräilymahdollisuuksia. Suuri osa ulkomaisista turisteista ja somevaikuttajista on samaan aikaan lentänyt kaupungin yli Lappiin. Ronaldo käveli hiihtoladulla Levillä eikä kuljeskellut Oulun Rotuaarilla.

Kulttuuripääkaupunkiprojekti tuskin tuottaa Ouluun kovin vuolasta investointi- ja turismiaaltoa, mutta toivottavasti nyt on alkanut Oululle merkittävä itsetutkiskelun vuosi. Kulttuuripääkaupunkivuosi voisi olla askel uuteen – kohti suurempaa kansainvälisyyttä.

Oulun maine kaipaa kirkastamista. Se toivottavasti tapahtuu ydin-Oulun ehdoilla ja sen eduksi. Niukkojen resurssien maailmassa kun pitää priorisoida, ja ”keskinkertaisuuden säännöillä et voi kuin hävitä”. Ouluun liittyneiden kuntien markkinointivaltit ovat lopulta vanhan kotikunnan kirkko – ja Oulu. Menneisyys ja tulevaisuus.

Hei

Olen Hesarin hyvin pitkäaikainen lukija ja asiakkuuteni tulee mitä ilmeisimmin jatkumaan. 

Tämänpäiväinen pääkirjoituksenne hämmästyttää minua. Sain vaikutelman, että siinä oli voimakas agenda ja osa väittämistä on luultavasti hyvin vaikeasti perusteltavissa. Vaikuttaa, että haluatte antaa jotenkin säälittävän kuvan Oulusta kulttuuripääkaupunkihankkeineen. 

Tekemällä ruumiinavauksen tuolle artikkelille huomaatte varmasti, että kaikki eivät ole kohdallaan. Seuraavana nostojani. 

Artikkelissa niputetaan vanhakantainen lestadiolaisuus, keskustalaisuus ja rasismi kehityksen jarruiksi. Nämäkö kaikki Oulun seudulla jarruttavat kehitystä? Mihin pyritte nostamalla nämä kolme yhdessä esiin? Millä tavoin Oulun kaupunki, yliopisto ja nuoret taistelevat edellä mainittujen ryhmien vaikutusta vastaan?

Mikä on Oulunsalon lestadiolaisten ja tekno-osaajien välinen ristiriita? Eikö teille tullut mieleen, että paikkakunnalla asuu todennäköisesti ihmisiä, jotka ovat molempia. Ovatko paikalliset lestadiolaiset mielestänne jonkinlaisia luddiitteja?

MInkä termin kaunisteleva vastine on perhekeskeisyys?

Tämä palaute saattaa olla hieman reaktiivisen kärjekäs, mutta toivon, että pohditte näitä asioita perusteellisesti. Olisi kiva saada myös vastaus, jos joku ehtisi sellaisen laatia. 

Ystävällisin terveisin

Heikki Honkala, uskollinen lukijanne

kauppatieteiden maisteri

Turku

#helsinginsanomat #hesari #pääkirjoitus #oulu #suomenkeskusta #lestadiolaisuus #kepu #kulttuuripääkaupunki