Forum Marinum

Vierailin tänään Forum Marinumissa, joka on sellainen kuin merimuseon kuuluukin olla.

Radistin työpiste

Dragsfjärdin vanhan pappilan tunnelmaa ja vähän muutakin

Kävimme vaimoni ja erään ystävämme kanssa sunnuntaiajelulla Kemiönsaaressa. Samalla tutustuimme Lomakoti Labbnäsiin, joka toimii Dragsfjärdin entisessä pappilassa. Paikallinen kirkkoherra on asunut paikalla jo 1600-luvulla. Jumalanpalvelusta pääsi pitämään kätevästi veneellä järven poikki. Dragsfjärd on ollut itsenäinen kunta, mutta kuuluu nyt Kemiönsaareen.

Kukkojen sukuseura pitää täällä kesäkokouksen elokuussa.

Amos Anderson on lahjoittanut paikan paikallisille ruotsinkielisille Martoille.

Amos Anderson

Labbnäsistä ajoimme Taalintehtaalle, joka on yksi maamme teollistumisen tyyssijoista.

Ovatkohan nämä vanhoja masuuneja?

Kävimme pyörähtämässä Kasnäsissä, jonne on Taalintehtaalta matkaa 17 kilometriä. Tällä välillä maisemat ovat erityisen kauniita. Kasnäsistä pääsee vesitse Rosalaan ja Bengskäriin. Ensinmainitussa on Rosalan Viikinkikylä ja jälkimmäisessä majakka. Näissä paikoissa aiomme käydä elokuussa Kukkojen sukutapaamisen yhteydessä.

Alla on paluumatkalla kuvattu lyhyt video kauniista saaristomaisemista.

Kuvasin videon korkealta sillalta, jolla on näköjään käyty muissakin merkeissä.

Dragsfjärdin kirkko ilta-auringossa

Ehkäpä sinäkin sait tästä ideoita kesäsuunnitelmiisi.

Pelaamalla kieliä

Kerroin taannoin WordDive-sovelluksesta, jolla voi opetella kieliä. Innostuimme siitä vaimoni kanssa. Ohjelmaa voi käyttää sekä kännykällä että läppärillä.

Löysimme sitten Mondlyn, joka tuntui vielä paremmalta. Siinä tehtävät ovat monipuolisempia. Tosin WordDivellä oppii paremmin kirjoittamaan ainakin ranskan kieltä, jossa käytetään monenlaisia vinkurakirjaimia.

Molemmat sovellukset ovat maksullisia. Mondly oli ja on varmaan vieläkin ylivoimainen tarjous, joka sisältää yli 30 kieltä. Sen hinta oli sama tai suunnilleen sama kuin yhden kielen hinta.

Nämä sovellukset eivät ole mitään räiskintäpelejä, mutta kummassakin on pelillisiä ominaisuuksia. Kummankin tehtävät ovat hyvin lyhyitä. Niitä on mukava tehdä muiden puuhien lomassa.

Voisin käyttää molempia rinnakkain, mutta nuukuus pidättelee. Kumpaakin voi kokeilla ilmaiseksi.

Tarjolla on muitakin samantapaisia kielisovelluksia, joista osa on ilmaisia.

Minusta on hauskaa löytää sanoja, jotka ovat melkein samoja englannissa, ranskassa, ruotsissa ja saksassa. Esimerkiksi parveke on näillä kielillä balcony, balcon, balkong ja Balkon. Vastaavasti perhe on noilla kielillä family, famille, familj ja Familie. Joissakin tapauksissa ei synny täydellistä sarjaa. Taso kääntyy sanoiksi level, niveau, nivå ja Niveau. Joskus on hankala arvata, ovatko kaikki samaa kantaa. Teltta on kyseisillä kielillä tent, tente, tält ja Zelt.

Ruotsia, englantia ja saksaa on aika helppo verestää, koska olen lukenut niitä koulussa. Aina kuitenkin löytyy paikattavaa ja ääntämistä voi harjoitella loputtomiin.

Voiko elämässä päästä voitolle?

Maaret Kallio pohtii Hesarissa valintojemme merkitystä. Pitkä otsikko kertoo asian ytimen: Oletko miettinyt, miten vaivalloisia voivat puolisot, vauvat ja lemmikit voivat olla? Mitään merkittävää ei voi saavuttaa yksin mukavuudesta käsin.

On mainio oivallus kuvata tällainen elämän keskeinen jännite juuri näin. Jos pyrkii aina välittömään mielihyvään, elämästä ei tule juuri mitään. On syytä opiskella ja se vaatii ponnistelua. Se ei ole aina mukavaa. Työkään ei voi tuottaa jatkuvaa mielihyvää, vaikka ammatinvalinta olisi onnistunut.

On otettava koko paketti, kuten Kallio toteaa.

Parisuhteen solmiminen ja perheen perustaminen on samalla suuri mahdollisuus ja suuri riski. Asian merkitys on suorastaan kosminen. Ilman tällaisten riskien ottamista meitä ei olisi. Lemmikin ottaminen ei minusta kuulu alkuunkaan samaan kategoriaan.

En voi tehdä menneestä elämästäni sellaista tilinpäätöstä, jonka tuloksesta voisin päätellä, olenko voitolla vai tappiolla. Asiat eivät ole yhteismitallisia. Kuitenkin tunnen olevani voitolla. Minulla on vaimo, lapset, lastenlapset ja muut läheiset. Sitäpaitsi minulla on vielä elämä.

Jos olisin tehnyt toisenlaisia valintoja, elämä olisi ollut erilainen. On mahdotonta sanoa, mitä muut vaihtoehdot olisivat tuoneet mukanaan. Kaikenlaiset vertailuyritykset olisivat silkkaa jossittelua.

Elämässämme on ollut hyvin hankalia vaiheita, mutta niistä olemme selvinneet tavalla tai toisella.

Jokaisen ihmisen elämässä on varmasti ollut asioita, jotka tuntuvat myönteisen merkityksellisiltä. Jos muistelee mennyttä, mielestäni kannattaa kiinnittää huomio niihin. Ne ovat totta. Vaihtoehdot ovat spekulaatiota.

Vuosina 1984 ja 2018

George Orwell (oik. Eric Arthur Blair) kirjoitti 1940-luvulla dystopiaromaanin Vuonna 1984. Olen lukenut teoksen kauan sitten. Minusta tuntuu, että olisi aika lukea se uudestaan, koska aihe tuntuu taas ajankohtaiselta.

Vuosi 1984 ei onneksi toteutunut sellaisena kuin Orwell sen kuvasi. Hän ei ollut itse enää asiaa toteamassa, sillä hän kuoli jo vuonna 1950. Vuonna 1984 julkaistiin vuonna 1949.

Maailma ei tietenkään muutu juuri Orwellin kuvaaman kaltaiseksi, mutta en voi olla tunnistamatta nykytodellisuudesta kirjan kuvaamia piirteitä tai ainakin enteitä sellaisista. Mitä tuumit seuraavista:

• Oseania-nimistä valtiota johtaa diktaattori Isoveli, joka valvoo tarkasti kansalaisten elämää.
• Totuusministeriö muokkaa historiaa vallanpitäjille mieleiseksi.
• Yleistä mielipidettä muokataan.
• Käytössä on uuskieli, jolla on mahdotonta ajatella väärin. Siitä puuttuvat Puolueen vahingoittamiseen tarvittavat sanat. 

Nuo piirteet tuovat mieleen kylmän sodan ajan totalitaariset maat. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tuntui alkavan kehitys vapauden suuntaan. Nyt tuulet taitavat olla taas kääntymässä. Totalitarismi ei ole missään vaiheessa kuollut sukupuuttoon.

Taidan tilata teoksen kirjastosta tai hankkia oman, jos löydän sen pokkarina tai käytettynä. Muistelen, että meillä olisi joskus ollut se. Teos on ehkä tuntunut vanhentuneelta ja pantu pois. Katson ensin hyllystä.

Rengasmatka

Olemme taas kotona. Palasimme eilen kierrokselta, joka suuntautui Turusta Vaasaan ja sieltä Kinnulaan. Vaasassa saimme viettää hetken aikaa viisivuotiaan prinsessan ja hänen äitinsä seurassa.

Seuraavan päivänä oli Kinnulassa ainutlaatuinen tapaaminen isäni 90-vuotisjuhlien merkeissä. Paikalla olivat isä, äiti ja me heidän viisi lastaan puolisoinemme. Äiti oli tuotu hoivapaikastaan ja hänkin jaksoi hyvin olla muutaman tunnin mukana. Hän on 87-vuotias.

Me lapset olemme etuoikeutettuja, kun olemme saaneet pitää vanhempamme näin pitkään.

Kinnulasta jatkoimme matkaa Jyväskylään. Olimme valinneet Kivijärven kautta kulkeva reitin. Eräässä risteyksessä käännyimme väärään suuntaan. Löysimme itsemme Perhon itäreunalta. Möttöseen olisi ollut ehkä kymmenen kilometriä. Yövyimme Jyväskylässä ystäviemme kotona ja kävimme sen jälkeen vielä yhdellä vierailulla. Paluumatkalla poikkesimme Tampereella vaimoni siskon ja hänen miehensä luona.

Etukäteen matka tuntui rankalta haasteelta, mutta jaksoimme ihmeen hyvin. Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka tapasimme. Oli mukavaa. Sääkin suosi.

Vaasassa kävimme tutustumassa ITE-taiteilija Edvin Hevonkosken teoksiin. Tällaisista tulee hyvälle tuulelle, vaikka synkkiäkin teemoja on käsitelty.

Blogitauko

Nyt meillä alkaa muutaman päivän intensiivinen jakso. Annan kirjoittamiselta  hetkeksi tilaa muulle elämälle ja palaan asiaan ensi viikon alkupäivinä.

Mitä opiksi työttömän ja kansanedustajan kohtaamisesta?

Julkisuudessa on kohuttu ohjelmasta, jossa kokoomuslainen kansanedustaja ja työtön keskustelevat jälkimmäisen tilanteesta.

Työttömän terveys on heikko ja ikääkin on 55 vuotta, joten työllistyminen on hankalaa. Työttömyyskorvaus on matala.

Suntyneessä debatissa on arvioitu kansanedustajan suhtautumistatapaa työttömän tilanteeseen. Minusta kannattaisi miettiä, mitä tällaisissa olosuhteissa elävien työttömien hyväksi voitaisiin tehdä.
Jos potentiaalinen työntekijä, jonka työkyky on alentunut, pystyy tekemään keikkahommia tai työskentelmää joidenkin erityisjärjestelyjen tukemana, hän voi kohottaa tulotasoaan, jos saa keikkoja. Luulen, että tässä piilee iso haaste. Jos työtön joutuu liikkumaan rollaattorin avulla, hänelle tuskin voi ennustaa menestystä työtä koskevissa neuvottelutilanteissa.

Ihmettelen miksi perustulokokeilusta ei ole kuulunut juuri mitään viime aikoina. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia kokemuksia on saatu tähän mennessä. Tällaisissa tapauksissa se voisi olla kohtuullinen ratkaisu. Toivon ettei kokeilua haudata kaikessa hiljaisuudessa ideologista syistä.

Tämän hetken ilmapiiri tuntuu suosivat markkinaehtoisia ratkaisuja erilaisten asioiden järjestämisessä. Voisiko yhteiskunta perustaa yhtiön markkinoimaan sellaisten työttömien palveluja, joilla on alentunut työkyky? Tällaisellekin saattaa olla aatteellisia esteitä. Jos työllistettyjen palkkakuluja tuetaan, markkinoiden saatetaan ajatella vinoutuvan, koska kaikki kilpailijat eivät saisi tukea. On myös vaikea arvioida kuinka kustannustehokasta tällainen toiminta olisi.

Työvoimatoimistoissa varmaan toimitaan tämäntapaisesti. Markkinointi on kuitenkin vaativaa työtä, erityisesti b-to-b (organisaatioiden välinen kauppa)-ratkaisujen myyminen. Myyjät ovat ongelmanratkaisijoita. Heidän on syytä tuntea riittävän hyvin mahdollisten asiakasyritysten liiketoimintaa. Perustettava yritys voisi erikoistua organisaatioiden brändin kehittämiseen tällaisen palvelun avulla.

Yritykset eivät luonnollisesti halua kontolleen ylimääräisiä kuluja. Harkinnan arvoista voisi olla tutkia, minkä verran yhteiskunta voisi poistaa tällaisia esteitä palkkatuen avulla.

Mielestäni työnantajat voisivat ottaa enemmän vastuuta tilanteesta. Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, mikä saattaa olla esteenä asian kehittämiselle. Jos kuitenkin yritykset haluavat vahvistaa brändiään ottamalla huomioon ympäristövaikutuksia toiminnassaan, eikö vajaakuntoisten työllistäminen voisi olla samanlainen profiloitumiskeino?

Monella työttömällä on vankka koulutus. Vaikka työkyky olisi alentunut, esimerkiksi osa-aikainen työ saattaisi olla mahdollinen.

Työllistettävälle järjestelyn pitää tietysti merkitä parempia tuloja ja elämänlaadun kohentumista.

Jos tämänkaltaista ei ole kokeiltu, nyt saattaisi olla pilotin paikka.

Arvostelun kohteeksi joutuneen kansanedustajan kannattaisi ehkä nyt profiloitua tämän kaltaisten ratkaisujen etsimisessä.