Sairaan rakas elämä

Since 2014

tiistai 3. tammikuuta 2023

Ympäristöön tutustumassa

 


Tämänkertainen kotimme on tuossa talossa kolmannessa asutussa kerroksessa.


Tänään olemme ottaneet iisisti ja toipuneet matkan vaivoista. Vaimoni halusi tarjota kuskille lounaan ja lähdimme liikkeelle.


Rantabulevardilla oli runsaasti ravintoloita. Tämän valitsimme.


Söimme päivän tarjousannoksen. Gourmet-ravintolat taitavat löytyä muualta. Emme sellaiseen olisi toki raskineet mennäkään. 


Sitten eteenpäin rantabulevardia.



Näitä näkee Ranskassa usein. Sodittu on ja sillä on ollut hintansa. 


Marcel Homis: Baigneuse se coiffant (Kylpijä kampaa hiuksiaan)



Jonkun koti






Paljollakohan irtoasisi. Pientä laittoa kaipaa.



Jos vanha toimii, mitäpä sitä uusimaan.


Kaunis kiviaita


Kotikatumme Avenue Jean Jaurès


Tästä sisään


Mona Lisa C


Mona Lisa keittiössämme.


Iltaa kohti.


Kotitalo etelästä


Maamerkki
Mirva Klein: La foule (joukko)


Huomisiltana saamme seuraa, kun ystäväpariskunta saapuu jakamaan kortteeriamme.
 



maanantai 2. tammikuuta 2023

Perillä Cagnes-sur-Merissä

 


Tänään tuli ajetuksi luokkaa kolme ja puolisataa kilometriä. Mukavaa, kun selvisimme perille päivän valolla. 

Alppimaisemia riitti. Tosin lumipeitteisiä huippuja ei juurikaan. 


Tässä olemme Aix-en-Provencen tienoilla. Olemme joskus käyneet kyseisessä kaupungissa olevan olevassa Paul Cézannen atlejeemuseossa ja paikassa, jossa hän maalasi yllä olevassa kuvassa olevaa Mont Sainte-Victoirea. 



Tässä syödään lounaaksi quiche lorrainea. 



Kaukana taitaa häämöttää Nizza. 


Tässä parvekemaisemamme. 


Tuota rantatietä pääsee Nizzaan. Vastasuuntaan pääsee Antibesiin ja Cannesiin. 



Tässä on kotimme noin kolme kuukautta. 




Tämä ajomatka on ollut minulle opettavainen. Olen ollut siinä luulossa, että pystyn ahkeroimaan noin kolme tuntia päivässä. Nyt selvisi, että vaikka olen tuossa ajassa ihan kuitti, tauon jälkeen jaksan taas. 

sunnuntai 1. tammikuuta 2023

Ranskaan

 


Ja taas tien päälle. Sää oli oikein hyvä tänään. Oli kuin kevättä ilmassa.


Ajattelimme tähdätä Grenobleen, mutta kun edistyttiin hyvin ja emme halunneet jättää kovin pitkää siivua viimeiselle päivälle, pinnistelimme Valenceen. Kilometrejä tuli lähes viisi sataa. 

Reitti kuljetti vuorien välisiä laaksoja, joskus hieman vuorillakin ja välillä tunneleissa. 

Ajoimme Lausannen, Geneven, Annecyn ja Grenoblen lähettyviltä ja päädyimme hotelli Valence Ceriseen. 

Genevenjärvi, jonka pohjoispuolta ajoimme, näytti kuten Vettern yllättävän kapealta. 






Ranskan puolella ajaminen muuttui maksulliseksi. 


Sveitsissä emme kahvitelleet. Ranskan puolella Aviassa ei tarvinnut vessasta maksaa. Söimme lounaaksi patongit ja ostimme myös mukaan kaksi, joten samaa on luvassa päivälliseksikin.  



Valence Cerise


lauantai 31. joulukuuta 2022

Oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta kaikille

 

Kuva blizniak Pixabaystä

Huomenna jatkamme matkaa. Vähän paljolta tuntuu yhden päivän urakaksi, joten ehkä yövymme Grenoblessa tai jossain. 

perjantai 30. joulukuuta 2022

Sveitsiin

 

Näkymä hotellin ikkunasta


Baanaa, baanaa ja baanaa ...


Saksassa näyttää olevan runsaasti tuulimyllyjä. 

Tänään en ollyt aamupäivällä yhtä väsynyt kuin eilen. Ajoin kunnon rupeaman ensimmäiseen taukoon mennessä ja tuntui siltä, että en jaksa jatkaa. Huilaaminen virkisti kuitenkin ja sitten eteenpäin. 

Välillä oli ruuhkaista. Liikenne sumppuuntui ja hidastui. Kärsivällisesti eteenpäin. 

Ajaminen Saksassa ei ole moottoriteillä yhtä villiä kuin ennen, jolloin sai ajaa niin kovaa kuin uskaltaa melkein missä vain. Nyt on ihan oikeita rajoituksia. Mutta välillä tulee vastaan merkki, joka ilmoittaa 120 rajoituksen loppuvan eli hanaa!

Skarppina pitää olla. Kaistaa on syytä vaihtaa tilanteen mukaan. 



Kahvipaikat tuntuvat olevan toistensa kopioita. Pienempiä kuin ABC:t Suomessa, mutta huoltoasemapalveluja ehkä enemmän. 


Pidimme toisen tauon, kun matkaa oli satakunta kilometriä jäljellä. Sitten pinnistelin lopun.

Tiesimme, että tarvitsemme Sveitsissä maksullisen tarran tuulilasiin, jotta saamme ajaa käkikellomaassa. Ajattelin, josko sellaisen saisi Saksan puolelta huoltoasemalta. Ajauduimme kuitenkin rajalle. Siellä oli vastassa rouva, joka myi meille kyseisen tarran 40 frangilla ja liimasi sen tuulilasiimme. Sillä voi ajaa nyt ja koko ensi vuoden Sveitsissä. 




Nyt olemme Pratteln-nimisessä paikassa lähellä Baselia. Olemme täällä kaksi yötä ystävämme luona. 

Huomenna vierailemme Ranskan puolella eräässä suomalaisperheessä, mutta sinne kuuluu olevan vain parinkymmenen minuutin matka. 

Ihanaa, että saan nyt levätä.