Sinne sitten tänään. Päätin mennä kävellen. Sairaala on siellä puolen jokea, josta katsoen kotimme on "tois puol jokke". Sataa tihuutti, mutta ei se mitään, sateenvarjo oli mukana.
Olin etuajassa. Minut kutsuttiin sisään suunnilleen silloin kuin pitikin. Hoitaja tutki tietoja ja kysyi onko siklosporiini tuttu. Sanoin käyttäväni sitä päivittäin. Sandimmun on juuri sitä.
Voi ei! En olisi tänä aamunasaanut ottaa siklosporiinia verikokeen vuoksi, mutta olin unohtanut ohjeen.
Verinäytteistä olisi voitu ottaa vain yksi. Hoitaja ei halunnut pistää minua vain sen vuoksi. Hän kertoi minulle, että voin mennä huomenna Kantasairaalan ilman varausta. Olen jo täkäläisen erikoissairaahoidon kirjoilla ja näin voidaan menetellä.
Kuvasin paluumatkalla rakennusta, jossa kaikki tosi turkulaiset ovat syntyneet, ja Neitsytkadun päässä olevaa nikkarijugend-taloa.
Tulipa kävellyksi. Taidan mennä huomennakin apostolinkyydillä. Hoitaja sanoi, että tulokset pitäisi olla puoli kahdelta (muistaakseni) osastolla käytettävissä, ja kehotti minun käymään kokeessa puolen päivän aikoihin. En tiedä, tarkoittiko hän Helsingin vai Turun hemapolia. Saattavat haluta jo täälläkin nähdä tulokset.
Minun ei ole muutamaan viikkoon tarvinnut käydä verikokeessa. Olin tyystin unohtanut tuon Sandimmun-jutun. Tää on niin tätä.
Päätin eilen, selvittyäni jaloilleni puolenpäivän tienoissa, vain ryhtyä hoitamaan asioita ja jaksoinkin ihan hyvin. Myös blogipäivityksen kirjoittaminen on asia. Puuhailin iltaan saakka. Kun sitten tuli unen aika, olin liian virittynyt. Yksi unipilleri ei riittänyt, mutta lisäpuolikas vei minut höyhensaarille. Tänään nousin vasta hieman ennen kahtatoista.
Huomenna minun on selvittävä lyhyemmillä unilla, jotta ehdin kävellä puolille päivin itäiseen kantakaupunkiin. Ehkä piipahdan samalla Tyksin naapurissa olevassa muinaisessa opinahjossani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti