Alussa oli pakkaus, veitsi ja Heikki.
Kaiken maailman osia. Onneksi ei paljoa ruuveja.
Etsin netistä kokoamisohjetta, mutta en löytänyt.
Löysinkin laatikosta ohjevihkosen ja aloin tutkia sitä. Hämmästelin, kun sanottiin, että asennukseen tarvitaan sähkömies.
Sitten huomasin, että se olikin meidän kylppärin peilikaapin ohje. Se kaappi on jo paikallaan. Siinä on sähkövalo.
Miten ihmeessä laatikossa oli peilikaappimme ohje? Siihen täytyy olla jokin luonnollinen selitys. Se luultavasti liittyy minuun. Onneksi oikeakin löytyi.
Ristipääruuvaria olisi tarvittu heti alkajaisiksi. Mistä minä sellaisen?
Onneksi keittiössämme on monenlaisia veitsiä.
Kasaaminen aloitettiin pohjasta. Minulta jäi ymmärtämättä, miten olisin voinut työntää tassut noihin reikiin, jos olisin ohjeen mukaan ensin tukkinut ne tuollaisilla nappuloilla.
Ajattelin tuon oikean alakulman kuvan tarkoittavan, että kaksi osaa on pakattu päällekkäin ja ne irroitetaan toisistaan.
Nauratti, kun hoksasin siinä neuvottavan, että kun tassut on paikallaan, pohja käännetään tassut alaspäin.
Naps vain! Uros ja naaras paikoilleen. |
Hyvin sujuu |
Katto päälle |
Seinäpaneelit pidikkeiden väliin |
Hyvä minä! |
Eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa!
Tuossa ohjeen vasemmassa reunassa ylhäällä näytetään selvästi, mihin järjestykseen tangon osat laitetaan. Enpä huomannut. Sain todella käännellä ja väännellä tankoa, ennen kuin tajusin mihin kohtaan se tulee. Osatkin piti tietysti laittaa oikeaan järjestykseen.
Luulin ohjeen perusteella, että tanko tulee pystyyn oikeaan takanurkkaan.
Hyllyihin liittyy nerokasta valinnaisuutta. Kun irtopala pannaan toisin päin, saadaan hyllyyn nippelikuppi. Jos sen jättää jokaisesta hyllystä pois, kaappiin voidaan laittaa pitkiä esineitä pystyyn.
Kyllä tästä hyvä tulee. |
Ovien osat liitetään toisiinsa mustilla liitospaloilla |
Täh! Näitä onkin kahdenlaisia. |
Houston! Meillä on ongelma!
Toinen ovi on kokoamatta ja osa jäljellä olevista liitospalikoista vääriä.
Tarvittaisiin neljä pyöröniskaista palikkaa |
Yritin tunkea kanttipalikkaa reikään, mutta näytti, että ovi murtuu.
Olin huomaamattani tunkenut pyörökulmaisia sivuseinien liitoksiin.
Siis pakki päälle! Onneksi purkaminen oli helppoa, paitsi että en saanut sivuovien liitoksia millään irti.
Ei tämä kovin montaa purku-ja kasauskierrosta kestäisi
Leipäveitsi puri hyvin muoviin. Pyöristin kulmaa. Ei riittänyt.
Onkohan tällainenkin tunarointi arvattu etukäteen, kun tuossa on sopivasti pitkän mallinen uloke, jonka taakse taitoksen voi salvata.
Bingo! |
Miksi ihmeessä? |
Laitetaan sitten. Onneksi on helppoa.
Melkein valmis, mutta ei ihan |
Vielä on osia jäljellä.
Mihinkähän näitäkin? |
Asia selvisi |
Tarvitaan tulppia |
No nih! |
Siinä se on. Aika hölskynkölskynlaitos, mutta kai ajaa asiansa parvekkeella. Varmaan olisi tukevampi, jos viitsisin laittaa liimaa väleihin ja kiertää ruuveja sinne sun tänne.
En tarvinnut vasaraa enkä pensseliä.
Nämä riittivät |
Mitä tämä tarkoittaa? Puoli vai kuusi tuntia? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti