Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 8. joulukuuta 2017

Kiviarvoitus







Pukkila Oy:n edeltäjä Turun Kaakelitehdas on toiminut tässä vuosina 1874-1954. 










Mikä tämä on? Taidan kysyä taas Facebookin Turku sanoin ja kuvin -ryhmästä. Näyttää taideteokselta, mutta miksi noita irtolaattoja? Klassinen orgaanin ja silotellun muodon rinnastus. 

Missä laatta, josta selviäisi, mistä on kysymys?

Toisaalta voihan taide tulla luoksemme myös näin hiipien ja ilman näyttäviä puitteita.




Hauska oivallus

Tuliko kaikki selväksi, mitä halutaan sanoa? 



Kävin eilen Tyks:n keuhko-osastolla. Tällä kertaa kyse oli uniapnean hoidosta. Tapasin hoitajan ja lääkärin. Pari kandiakin oli tarkkailemassa tapahtumaa. Kyseessä oli valvontakäynti.



Minulla oli CPAP-laite mukanani. Yllättäen se vaihdettiinkin uuteen hienoon malliin. Sain laukun ja laukullisen tavaraa. Toisin kuin vanhassa, tässä on kostutuslaite integroitu mukaan. Vanhassa se oli erillinen osa. 

Hoito toimii hyvin ja sitä jatketaan. 

Minulla on oikein hyvä mieli, kun isänmaa pitää tälläkin tavoin pojastaan hyvää huolta. 

Uusi laite tuntuu oikein hyvältä. Snorkkeli on tiivis. Vaimo kertoi, etten metelöinyt viime yönä. Laite käynnistyy ja sammuu jämäkästi nappia painamalla. Edellinen käynnistyi ja sammui automaattisesti, mutta välillä kenkkuili. En oikein oppinut sen toimintalogiikkaa. 

Vähän kuin matkaradio.


Tässä on klassikko: Paragon-kuittivihko. Se on ollut käytössä joskus 80-luvulla vaimoni ja minun yrityksessä. Heitin sen roskiin muun joutavan roinan mukana. Jouduin vähän pakottamaan itseäni raskimaan. Herättävät niin paljon muistoja. 




Maanantaihin. Hyvää viikonloppua!

Ei kommentteja: