Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 7. syyskuuta 2018

Aasinsiltaa oravanpyörään


Onko olemassa jokin sanonta kurjesta tervassa? Kun saa nokan irti, tarttuu pyrstö, ja päinvastoin. Täi  tervassa on ainakin ihan jumissa. Tervaa ja höyheniä on käytetty joskus jonkinlaisena rangaistusmuotona. Vastenmieliset hommat ovat tunnetusti kuin tervan juontia, ja kuolema koittaa, jolleivät sauna, viina ja terva auta.

On kuin Honkala tervassa; kun toinen käsi irtoaa, toinen tarttuu.

Kerroin tiistaina nukkuneeni hyvin edellisenä yönä. Keskiviikon ja torstain välinen yö olikin sitten katastrofi. Huomasimme illalla, että unilääkkeemme olivat loppuneet. Piti sitten selvitä ilman. Tosin en selvinnyt.

Valvoin koko yön. Kuuntelin pari tuntia rentoutusnauhoja Youtubesta. Eivät auttaneet. Nukuin päivällä. Seuraavana yönä otin kokonaisen pillerin, mutta se ei riittänyt. Kahden tienoissa otin puolikkaan lisää, mikä auttoi.

Minun pitää nyt vakiinnuttaa unirytmini pillereillä ja sitten taas pyristellä niistä irti.

Oravanpyörä on vanha tapa kuvata lähes toivotonta työmaata. Eteenpäin ei pääse, vaikka kuinka juoksisi. Oikeastaan oravanpyörä kuvaa minusta selvemmin työtä, jolla ei ole mitään vaikutusta. Mieleeni tuli Ranskan suuren vallankumouksen aikaiset työttömyystyöt; kaivettiin kuoppia ja täytettiin niitä. Hölmöläisten hommaa.

Oravanpyörä-käsitteessä on kielteinen sävy. Nykyään ihmiset tosin menevät vapaaehtoisesti oravanpyöriin ja jopa maksavat siitä. Niitä kutsutaan juoksumatoiksi. Englannin kielen vastineet oravanpyörälle ovat muuten rat race ja threadmill. Jälkimmäinen kääntyy kirjaimellisesti ehkä polkumyllyksi. Hauskaa, että myös juoksumatosta käytetään samaa threadmill-nimitystä.

Kreikan taruston kuningas Sisyfos päätyi erilaisten vaiheiden jälkeen vierittämään isoa kiveä ikuisesti ylös jyrkkää mäkeä. Aina kun huippu lähestyi, kivi romahti alas.

Saapa nähdä, osoittautuuko oma nukkumiskouluni tervassa räpistelyksi, oravanpyöräksi, Sisyfoksen tehtäväksi vai joksikin muuksi. Tähän ei auta kuin oma tunnuslauseeni "Hyvinkin voi käydä".

Löytyykö jutustani muuten aasinsiltaa?







Ei kommentteja: