Olkaa hiljaa, ei meillä ole merkitystä

Olen pieru saharassa. Tekemisilläni ja ajatuksillani ei ole mitään merkitystä maailman valtiaiden neuvottelupöydissä.

Miksi siis murehtisin sitä, että palatessani pian lentämällä Suomeen osallistun ilmaston tuhoamiseen? Eihän se mitään merkitse koko maailman tulevaisuuden kannalta.

Miksi vähentäisin naudanlihan syömistä, kun suomalaisen lihan sanotaan olevan niin mahdottoman puhdasta? Suomalaiset lehmät ovat kai erilaisia kuin muualla. Ne eivät varmaan märehdi eivätkä tuota siten kasvihuonekaasuja kuten pahat ulkomaalaiset lehmät.

Mitäpä noista merien muoveista. Ei siellä paljoakaan olen minun muovejani, kai.

Suuri määrä nuoria meni äskettäin Greta Thunbergin innoittamina koululakkoon ilmaston puolesta yli sadassa maassa.

Eija-Riitta Korhola opettaa suhteellisuutta nuorille mielenosoittajille muistuttamalla, että Suomen osuus globaaleista päästöistä on yksi promille ja EU:n kymmenen prosenttia. Hän pelkää, että EU ja Suomi sen mukana aiheuttaa vahinkoa rajoittamalla omia päästöjään, koska tuotantoa siirtyy maihin, jotka eivät aio lähiaikoina alkaa rajoittamaan omiaan.

Huoli on varmaan aiheellinen ja Korholan luvut oikein, mutta mutta ...

Korhola väittää monien oman sukupolvensa ilmastoaktivistien syyllistyneen tehokkaiden keinojen vastustamiseen ja vääristä asioista kiinnostumiseen. Ehkä niin.

Suomi on rikas maa ja epäilemättä täällä ympäristöasiat ovat paremmalla tolalla kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa.

Korhola vetoaa nuoriin, etteivät he vaatisi Suomelta ja Euroopan Unionilta tiukkoja leikkauksia, koska ne eivät hänen arvionsa mukaan auta. Hän vetoaa eurooppalaisen puhtaan tuotannon referenssimerkitykseen, mutta ei esitä keinoja asian kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen.

Siinä Korhola on oikeassa, että ilmastomuutoksen torjunnassa on syytä keskittyä todella vaikuttaviin keinoihin, eikä näperrellä pikkuasioiden parissa.

Facebookissa on paheksuttu nuorten saattamista ilmastoahdistukseen. Minusta tämä on kummallinen kanta. Asiahan koskee erityisesti juuri heitä. Miten aikuiset voisivat peittää oman ahdistuksensa ja nuorten silmät asialta? Se vasta ahdistavaa on, jos asiaa ruvetaan peittelemään. Nuorten ahdistusta varmasti helpottaa se, että he ovat alkaneet vaatia syyllisiä - eli meitä - asiasta tilille.

Suomessa poliittista pragmaattisuutta pidetään hyveenä. On ikävää, jos se merkitsee puliveivausta ilmastoasioissa oman maan lyhyen aikavälin etujen vuoksi.

Nuoresta Greta Thunbergista on tullut lyhyessä ajassa ilmastomuutoksen torjuntataistelun ikoni. Hän ei peittele sitä, että hänellä on on todettu Asbergerin syndrooma. Luultavasti juuri siksi hän vaatii oikeita tekoja tyhjien puheiden sijaan. On ironista, että tarvitaan diagnosoitu ihminen kertomaan meille pragmaatikoille, mikä on totuus.

Greta tietää, että ilmastomuutos ei käsittele vetoomuksia.