Vierailimme jonkin aikaa sitten pienessä koulumuseossa, joka on venesataman lähellä täällä Antibesissa.
Esillä oli valtavasti tavaraa, hyvin samantapaista kuin vastaavissa suomalaisissakin museoissa on. Leikkaus koululaitoksen ja maan historiaan.
Museossa oli paikalla vanha setä ja täti. Setä esitteli hyväntuulisesti minulle esineitä ranskan kielellä. Minä pysyin joten kuten kärryillä, kun ymmärsin sanan sieltä toisen täältä. Esitellyt tavarat tietenkin auttoivat.
Luulen, että museo on pariskunnan (oletetun) oma harrastus. Sisäänpääsymaksua ei ollut. Tuollainen antaumuksellisuus saa hyvälle tuulelle.
Kuvat kertovat ...
Näimme isännän itse ottaman kuvan, jossa museorakennus näkyy vuonna 1964. Se on vasemmella olevan taloista oikeanpuoleinen. Näkymä on täysin muuttunut. Kaupunki on vyörynyt maiseman yli. Merenlahti on lähes täynnä veneitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti